Suomen Kylät ry:n Leader-jaosto Heli Wallsin johdolla ottaa tänään tiedotteessaan voimakkaasti kantaa hallitusohjelmassa esitettyihin maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaan kohdistuviin leikkauksiin.
Leikkauksia esitetään Vahva ja välittävä Suomi-hallitusohjelmassa alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen. Leikkaukset kohdistuisivat vuosille 2025-2027, ja olisivat esityksen mukaan yhteensä 137,5 miljoonaa euroa kansallisista varoista. Kaikkiaan leikkaukset olisivat yhteensä yli 240 milj. euroa, EU-rahoitus mukaan lukien, eli liki puolet maaseudun kehittämiseen varatuista varoista.
Kansallisesta vastinrahasta leikkaaminen on aina jäsenvaltiolle itselleen haitallista
Vastinraha kun on nimensä mukaista: se on magneetti, joka vetää meidän EU:lle maksamia jäsenmaksuja, omia veroeurojamme, takaisin Suomeen käytettäväksi yhteiseksi hyödyksi. Kansallisesti, tässä maassa, näillä seuduilla ja meidän kylissämme. Ilman kansallista osuutta ei parhaintakaan maaseudun kehittämisohjelmaa voida toteuttaa. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen CAP27-kokonaisuus on Suomelle EU-jäsenmaksujemme suurin yksittäinen palauttamismekanismi.
Mikäli kansallista rahoitusosuutta leikataan, tätä vastaava EU-rahoitusosuus palautuu EU:n kautta käytettäväksi jossain toisessa jäsenvaltiossa, vaikkapa Italiassa tai Romaniassa.
Suunnitelluilla leikkauksilla vaikutusta myös tuleviin neuvotteluihin
Ensi vuonna EU:ssa, ja myös Suomessa, käynnistyy jo seuraavan ohjelmakauden suunnittelu ja neuvottelut. Suomi huonontaa omia tulevan kauden neuvotteluasemiaan luopumalla EU-rahoitusosuudesta, ikään kuin suomalaisella maaseudulla ei olisi tarvetta kaikille kehittämiseuroille. Miten perustella uuden kauden rahoitustarpeet, kun juuri on osoitettu, että Suomessa saadaankin hyvät tulokset aikaan vain puolella siitä rahasummasta, mitä aiemmin sovittiin? Suomi on jo nyt EU:n nettomaksaja ja leikkausten myötä Suomen maksuosuus kasvaa entisestään.
Leader-toiminta on onneksi monin tavoin lukittu kokonaisuus CAP-suunnitelman sisällä, muttei täysin turvattu. Suomen Kylien Leader-jaosto tulee tekemään kaikkensa, jotta leikkauksia ei esitetyssä muodossaan toteuteta.
Leaderilla on paikallisesti merkittävä rooli
Leader etsii ja rahoittaa uusia yritysalkuja maaseutualueilla. Leader tukee yrittäjien omistajanvaihdoksia, yritysten kehittämistä ja investointeja. Hallitusohjelman esitetyt leikkaukset Leader-rahoitukseen kohdistuisivat eritoten pienyrityksiin ja palveluihin. Maaseudulla toimivista yrityksistä 94,7 prosenttia on mikroyrityksiä, ja niiden pääasiallinen kehittämistukirahoitus tulee Leader-ryhmiltä.
Leader-toiminnan ydintä on voimaannuttaa yhteisöjä, tukemalla liikuntapaikkoja, kylätalojen toimintaa, luontoreitistöjä, kulttuuritapahtumia ja paljon muuta. Leader kanavoi joka ohjelmakausi miljoonia talkootyötunteja yhteiseksi hyväksi.
Kantri ry myöntää hanke- ja yritystukia paikalliseen kehittämiseen Tampereen seudun kahdeksan kunnan alueella. Vuosina 2014-2022 Kantri myönsi alueellaan Leader-rahoitusta hankkeille hiukan yli kuusi miljoonaa euroa. Kauden aikana tuettiin lähes 80 yritystä ja yleishyödyllisten toimijoiden hankkeita oli kaikkiaan yli 120, joissa talkootyötä tehtiin lähes 980 000 euron arvosta.
Hankerahaa kaudelle 2023-2027 myönnettiin kaikkiaan 3,5 miljoonaa euroa ja rahoituskauden ensimmäisessä kokouksessaan Kantrin johtokunnan käsittelyssä oli 15 hakemusta, joilla haettiin tukea kaikkiaan lähes 250 000 euroa. Rahoitukselle on siis tarvetta – nyt ja tulevaisuudessa!
Leikkauksia ei tule kohdentaa Leader-rahoitukseen, jonka osuus CAP:n maaseuturahoituksesta on edelleenkin kaikkien EU-maiden alhaisinta tasoa.
Lisätietoja
Kari Kylkilahti, toiminnanjohtaja Leader Kantri
