Kun Leader Kantrin pitkäaikainen toiminnanjohtaja Kari Kylkilahti jäi eläkkeelle heinäkuussa, päättyi samalla lähes kolmen vuosikymmenen mittainen työura maaseudun kehittämisen parissa. Matkan varrelle mahtuivat Suomen EU-jäsenyyden alkuvuodet, kolme rahoituskautta, sadat hankkeet sekä laajat verkostot Suomessa ja maailmalla. Juttelimme Kari Kylkilahden kanssa kesällä 2026 uran vaiheista ja maaseudun kehittämisen muutoksista.
Kari Kylkilahti työskenteli maaseudun kehittämisen tehtävissä Pirkanmaalla 1990-luvun loppupuolelta lähtien. Lähes 20 vuotta tästä ajasta kului Leader Kantrin toiminnanjohtajana. Näkemystä maaseudun kehittämiseen ovat tuoneet myös opetustehtävät ja aktiviinen toiminta kotimaisissa aja kansainvälisissä verkostoissa.
Pitkän kokemuksensa perusteella Kylkilahti arvioi, että maaseudun kehittäminen on säilynyt vuosien aikana pitkältä samanlaisena, vaikka yhteiskunnalliset ilmiöt heijastuvatkin kehittämisen painotuksiin.
– Viime vuosien suurin teema on ollut varautuminen, kun ennen sitä esillä olivat ympäristöasiat. Ei ole liioittelua sanoa, että mikään muu yhteiskunnallinen aihe ei ole ollut näin näkyvästi esillä kuin varautuminen nyt. Hankkeita on käynnissä paljon, kiinnostus aiheeseen on suurta ja kyse on myös aidosti tärkeästä ja tarpeellisesta asiasta, hän pohtii.
Pirkanmaan Leader-ryhmät onnittelivat Karia eläkekahveilla kesällä 2026. Kättelemässä Seppo Tolvanen Leader PoKosta, vuoroaan odottaa Juha Vanhapaasto Leader Pohjois-Satakunnasta.
Sattuma johdatti maaseudun kehittämisen pariin
Maaseudun kehittämisen pariin Kari Kylkilahti päätyi hieman sattumalta. Hän valmistui Tampereen yliopistosta kauppatieteiden maisteriksi ja työskenteli valmistumisen jälkeen IT-alan yrityksissä myyntitehtävissä toistakymmentä vuotta. 1990-luvulla elämässä tuli kuitenkin vastaan tilanne, joka avasi kokonaan uuden suunnan.
– Olin puolitoista vuotta kotona hoitamassa kaksostyttäriäni. Huomasin Aamulehdessä ilmoituksen Tampereen yliopiston järjestämästä täydennyskoulutuksesta, jossa käsiteltiin EU-projektiosaamista. Hain ja pääsin mukaan koulutukseen.
Koulutuksen kautta hän sai harjoittelupaikan vastaperustetusta Pirkanmaan maaseudun kehittämisverkostosta vuonna 1999. Harjoittelu johti myös ensimmäiseen työpaikkaan maaseudun kehittämishankkeiden parissa.
Samaan aikaan Pirkanmaalla valmisteltiin ensimmäistä Leader-ohjelmaa.
– Se vaikutti kiinnostavalta. Menimme työkaverini Päivi Viherkosken kanssa Ahlmanin koululle kuuntelemaan, kun Airi Paananen ja Timo Hanhilahti esittelivät uutta ohjelmaa. Jo silloin liityin Leader Kantrin jäseneksi.
Onnittelemassa Anna Kulmakorpi ja Eliisa Vesisenaho Leader Pirkan Helmestä.
EU-tietopisteessä Bryssel tuli tutuksi
Työ kehittämisverkostossa jäi lopulta lyhyeksi, kun Kylkilahti sai kutsun vetämään maaseudun EU-tietopistettä Pirkanmaalle. Tietopiste toimi osana eurooppalaista Carrefour-verkostoa, jonka tehtävänä oli välittää tietoa EU:n tarjoamista mahdollisuuksista maaseudulle.
– Minusta tuli niin sanottu Carrefour-koordinaattori. Tehtäviini kuului muun muassa kouluttaa maaseudun toimintaryhmiä, eli Leader-ryhmiä, hakemaan EU-rahoitusta.
Työ vei usein Brysseliin ja toi mukanaan runsaasti kansainvälisiä kontakteja.
– Kävin ensimmäisen kerran Brysselissä työmatkalla kesällä 1999. Jossain vaiheessa siellä tuli käytyä kuukausittain, joskus jopa useammin.
Työnsä ohella Kylkilahti teki vuosien ajan myös opetustyötä. Hän opetti 2000-luvulla sivutoimisesti maaseudun kehittämistä ja projektinhallintaa Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa sekä luennoi EU-rahoituksesta eri oppilaitoksissa ja Tampereen yliopistossa.
– Opetustyö on aina ollut minulle mieluista. Siinä pääsee luomaan verkostoja ja saa samalla itsekin uusia ajatuksia. Ehkä vielä joskus päädyn takaisin opettamisen pariin.
Toiminnanjohtajaksi Kantriin
2000-luvun loppupuolella Kylkilahden tie vei paikallisen kehittämisen pariin Leader Kantriin, jossa hän aloitti toiminnanjohtajana lähes kaksikymmentä vuotta sitten. Kantrissa hänen ensimmäinen työparinsa oli Airi Paananen, jonka jälkeen kollegaksi hankeneuvontaan tuli Joanna Järvinen. Kylkilahden jäädessä eläkkeelle Kantrissa työskentelivät Heidi Hallongren, Salia Binaud, Johanna Möttönen ja Hanna Alanen.
– Olen ollut siinä mielessä onnellisessa asemassa, että olen saanut tehdä töitä monen osaavan ammattilaisen kanssa.
Viimeisinä vuosina Karin kollegoina Kantrissa työskentelivät Heidi Hallongren ja Salia Binaud (kuvassa) sekä Johanna Möttönen ja Hanna Alanen. Kuva: Pedro Noites.
Leader-toimintaa kasvavan kaupunkiseudun naapurissa
Kantri toimii Tampereen kaupunkiseudun maaseutualueilla. Sijainti yhden Suomen nopeimmin kasvavan kaupungin naapurissa on Kylkilahden mukaan tuonut toimintaan oman leimansa: se on maaseudun kehittäjäorganisaatiolle sekä mahdollisuus että haaste.
Kantrin on täytynyt rakentaa tunnettuuttaan ja ottaa asemansa alueella omalla tavallaan. Kylkilahden mukaan Kantrin tehtävänä esimerkiksi ollut toimia maaseudun äänenä alueellisessa kehittämisessä.
– Jos pysäyttäisi ihmisiä Tampereen Hämeenkadulla, aika monta saisi kysellä ennen kuin löytäisi jonkun, joka tuntee Kantrin. Harvemmin asutuilla alueilla paikallinen Leader-ryhmä tunnetaan aivan eri tavalla. Meillä on kuitenkin ollut tärkeä rooli maaseudun näkökulman esiin tuomisessa esimerkiksi maakunnallisessa valmistelussa.
Leader-toiminta on tarkoitettu ”Ihmisten kokoisille ideoille”, joita Kari Kylkilahti oli mahdollistamassa lähes 20 vuotta.
Menestystarinaa ei voi ennustaa
Leader-ryhmien toiminnan ytimessä on koko niiden olemassaolon ajan ollut yhteisölähtöinen kehittäminen.
Kuluvalla rahoituskaudella yritysrahoituksen merkitys on kuitenkin kasvanut, ja kiinnostus sitä kohtaan on lisääntynyt. Kylkilahden aikana Kantri on ollut mukana yli 500 yrityksen kehittämisessä.
– Kantrin sijainti näkyy yritystukien hakijoissa siten, että toimialat vaihtelevat paljon. Meiltä on haettu rahoitusta niin teollisuusroboteille kuin lomamökeillekin.
Kylkilahti näkee Leader-rahoituksen tärkeänä erityisesti uusien avauksien mahdollistajana. Samalla on hyväksyttävä, ettei kaikkien hankkeiden lopputulosta voi ennustaa etukäteen.
Vuosien varrella mieleen on jäänyt monia yritysten kasvutarinoita.
– Muistan hyvin, kun eräs nuori yrittäjä otti keskitalvella yhteyttä ja kertoi haluavansa perustaa suklaatehtaan Ylöjärven Suojärvelle. Kävin katsomassa tulevan tehtaan paikkaa, joka oli vanha navetta, ja mietin, voiko tästä tulla mitään.
Kantri päätti kuitenkin tukea hanketta.
– Hakijalla oli vahva tahto yrittää. Ensin rahoitettiin investointia ja myöhemmin kehittämistä. Yritys toimii siellä edelleen, yli 15 vuotta myöhemmin.
Juuri tällaisten yritysten kasvun seuraaminen on ollut Kylkilahden mukaan yksi työn palkitsevimmista puolista.
Verkostot olivat tärkeässä osassa Karin Kylkilahden työuralla. Eläkekahveilla onnittelemassa kävivät Sisä-Suomen elinvoimakeskuksen edustajat Petri Tallila (vas.), Hanna Manninen ja Julijana Ivanova.
Maaseutu tarvitsee uusia asukkaita
Kun Kylkilahti pohtii maaseudun tulevia kehittämisteemoja, nousee maaseudulla asuminen vahvasti esiin. Hän uskoo, että sen merkitys kasvaa jälleen lähivuosina.
– Oli hieman yllättävää, ettei kiinnostus hiipunut koronan päättymisen jälkeen. Tutkimustenkin mukaan maaseudulla asuminen kiinnostaa useampia suomalaisia kuin siellä tällä hetkellä asuu.
Yhtenä haasteena hän näkee asuntojen saatavuuden.
– Tyhjillään olevia rakennuksia on paljon myös Pirkanmaalla. Kysymys kuuluu, miten ne saataisiin palvelemaan maallemuuttoa.
Maaseudulle tarvitaan lähivuosina uusia asukkaita ja työvoimaa. Kylkilahden mukaan maaseudun vetovoimaan ja uusien tulijoiden houkuttelemiseen tulisi panostaa nykyistä enemmän.
– Kun katsoo väestön ikärakennetta, tuntuu väistämättömältä, että kansainvälisen työvoiman merkitys kasvaa tulevaisuudessa myös maaseutualueilla. On tärkeää, etteivät maaseutualueet eriytyisi liikaa kaupungeista.
Pitkän työuran jälkeen Kylkilahti jää eläkkeelle aikana, jolloin yhteiskunta muuttuu nopeasti ja uusia kehittämisteemoja nousee jatkuvasti esiin. Tulevaisuuteen hän suhtautuu silti luottavaisesti.
– Maaseudun kehittäminen muuttuu ajan mukana, mutta tarve sille ei ole kadonnut mihinkään. Perimmäinen tavoite on edelleen sama kuin yli 25 vuotta sitten ensimmäisessä Leader-ohjelmassa: elinvoimaisen maaseudun rakentaminen paikallisten ihmisten omista lähtökohdista.
Teksti ja kuvat: Laura Pekkala /Sisä-Suomen elinvoimakeskus
