Oriveden frisbeegolf-yhdistys rakensi talkoovoimin Kirkkolahteen esteettömän frisbeegolfradan, joka on nopeasti löytänyt paikkansa kaikenikäisten harrastajien liikuntapaikkana. Hankkeen siivittämänä frisbeegolfista on tullut entistä näkyvämpi osa Orivesiläistä yhteisöllisyyttä – ja esimerkki siitä, miten kierrätys, esteettömyys ja vapaaehtoistyö voivat kulkea käsi kädessä.
Oriveden frisbeegolf-yhdistys syntyi vuonna 2023, kun joukko aktiivisia harrastajia halusi edistää lajia ja koota toiminnan yhteen. ”Halusimme yhtenäisyyttä ja virallisen tahon hankkeen vetämiseen. Seurana on myös paljon helpompaa järjestää kilpailuja ja tapahtumia”, kertoo yhdistyksen sihteeri Jari Järvenpää.
Jäsenistöön kuuluu kaikenikäisiä: nuorimmat ovat 12-vuotiaita ja vanhimmat lähes 70. Viikkokisoissa käy 10–30 pelaajaa, ja harrastajia arvioidaan olevan kaupungissa moninkertainen määrä jäseniin nähden. ”Frisbeegolfissa on hienoa se, ettei ole väliä, oletko aloittanut viikko sitten vai kymmenen vuotta sitten. Porukkaan on helppo tulla mukaan,” Järvenpää kuvailee.
Kirkkolahti loi puitteet uudelle esteettömälle radalle
Lajin kiinnostuksen kasvaessa myös ratojen tarve kasvoi. Orivedellä oli jo kaksi frisbeegolfrataa, mutta ne eivät sijainniltaan tai vaativuudeltaan sovi kaikille. Yhdistys halusi rakentaa uuden radan, joka on helposti saavutettavissa ja esteetön. Useamman potentiaalisen vaihtoehdon joukosta Kirkkolahden puisto valikoitui parhaaksi. ”Kaupungin metsärata on todella rankka ja vaikeakulkuinen. Kirkkolahdella on tasaista, ja ajatus oli, että myös koulut voisivat käyttää aluetta”, Järvenpää kertoo.
Kaupunki suhtautui hankkeeseen myönteisesti, mutta suunnitteluvaihe vaati esittelyä monessa lautakunnassa, kaupunginhallituksessa ja esim. vammaisneuvostossa. ”Prosessi tuntui pitkältä ja jäykältä, mutta kun päätös tuli, kaikki lähti rullaamaan. Kävin kuitenkin mielelläni esittelemässä hanketta, koska se samalla mainosti asiaa.”
Yhdistys haki Leader Kantrilta tukea yleishyödyllisen investointihankkeeseen, (14 000 €, josta tuki 7 000 €), jonka avulla uudelle frisbeegolfradalle hankittiin korit, heittopaikkojen matot, opasteet ja infotaulu. Yhdistys kustansi osan itse ja sai sponsoritukea paikallisilta yrityksiltä.
Radan suunnittelussa yksi tärkeimmistä tavoitteista oli esteettömyys. Heittopaikoille on rampit, jotka ovat maan tasalla – eli ei kynnyksiä. Korit eivät ole korotettuja esteettömillä väylillä, jotta koreihin saa heitettyä, mutta ylettyy myös poimimaan kiekon. Rata onkin otettu aktiivisesti käyttöön erityisesti ikäihmisten ja yhdistysten parissa. ”Olen nähnyt pyörätuoliheittäjiä ja kyynärsauvoilla liikkuvia vanhuksia. Tämä on hyvä liikuntamuoto, koska et edes huomaa liikkuneesi”, Järvenpää sanoo. Hän kertoo myös, että hankkeen toteutus sujui hyvin, vaikka talkootyötä kertyi noin 500 tuntia yhteensä. ”Porukka tuli mukaan yllättävän hyvin – parhaimmillaan oli 15 hengen ryhmä paikalla. Rakentaminen ja ideointi oli mukavaa, ja aina kiitettiin ja syötiin eväitä yhdessä. Meillä on hyvä henki.” Toisaalta hän lisää, että talkootyötuntien kirjaus ei ollut helpoimmasta päästä ja suositteleekin Kantrin henkilökunnalle, että niihin ohjeistettaisiin erityisen hyvin.
Rakentamisessa hyödynnettiin myös kierrätysmateriaaleja hyödyntämällä esimerkiksi uimahallin purkutyömaalta saatua puutavaraa, joka pätkittiin ja tehtiin rajatikuiksi. Yhdet portaat tehtiin ylijäämäkivistä ja heittopaikkoihin käytettiin kaupungin kaduilta kerättyä hiekoitus hiekkaa. ”Meillä on yksi jäsen, joka oli tosi kekseliäs kierrätysmateriaalien suhteen,” Järvenpää sanoo.
Avajaisista arkeen
Rata valmistui syksyllä 2024 ja avajaiskilpailu järjestettiin lokakuussa. Sen jälkeen se on ollut vilkkaassa käytössä. ”Pitäisi saada kävijälaskuri paikalle, niin paljon väkeä siellä käy. On kouluryhmiä, pikkupoikia, eläkeläisiä”, Järvenpää pohtii.
Vilkas käyttö on kuitenkin tuonut myös haasteita, sillä alueen lähiasukkaat ovat ottaneet frisbeegoldradan silmätikukseen ja syyttävät sitä Järvenpään mukaan kaikesta häiriöstä, jota alueella ilmenee. ” Radan käyttöaikaa on rajoitettu 21 asti illalla, olemme laittaneet hiekkaa korien putkiin, jotta ne kolisisivat vähemmän, roskiksia on toimitettu alueelle ja heittäjien vastuusta on lisätty kylttejä, mutta valitettavasti emme mitenkään voi pitää kaikki tyytyväisinä”, Järvenpää kertoo hiukan surullisena. Hän käy itsekin keräämässä alueelta roskia säännöllisesti tai muistuttelemassa pelaajia hiljaisuusajasta.
Tulevaisuuden näkymiä
Yhdistys järjestää aktiivisesti viikkokisoja ja talvicupin, johon osallistuu noin sata pelaajaa. Lahjoitusten ja yhteistyön myötä seuralla on nykyään yli 100 kiekkoa yhteiseen käyttöön. Kiekkojen avulla ryhmien kouluttaminen lajin saloihin on ollut huomattavasti helpompaa. Lisäksi käyttöön on hankittu tekninen analyysikiekko Techdisc, joka mittaa heiton ominaisuuksia. Tästä laitteesta on apua, kun halutaan analysoida ja kehittää omaa heittotaitoa.
Yhdistyksen toiveena on löytää halli, johon voisi viedä heittoverkon ja tietokoneen, jotta harjoittelua saisi myös pysyvästi sisätiloihin.
Kirkkolahden frisbeegolfrata on esimerkki siitä, mitä voidaan saada aikaan yhteisön, kunnan ja vapaaehtoisten yhteistyöllä. ”Kun ei ollut liian kova aikataulu, saatiin kaikki hyvin tehtyä. Meillä on ollut hyvä meininki, ja lopputuloksena on rata, joka palvelee koko Orivettä,” Järvenpää summaa tyytyväisenä.
Lue lisää hanketarinoita täältä.