Vesilahdella sijaitsevassa Kurjen ekokylässä pitkäaikainen unelma on vähitellen muuttumassa todeksi. Vanha navettarakennus on valmistumassa Kestävän kehityksen keskukseksi, joka tarjoaa tilaa yhteisölliselle toiminnalle, koulutuksille, tapahtumille ja kohtaamisille niin paikallisille asukkaille kuin kauempaakin saapuville vieraille.
Kurjen ekokylän juuret ulottuvat 2000-luvun alkuun, jolloin joukko luomuruokapiiriläisiä alkoi pohtia mahdollisuutta asua maaseudulla yhteisöllisesti, kuitenkaan menettämättä omaa rauhaa ja yksityisyyttä. Sopivan paikan löytyminen vei aikaa, mutta vuonna 2011 perustettiin Kurjen tila Oy ja vuotta myöhemmin Kurjen ekokyläyhdistys Ry. Nykyisin kylässä asuu noin 40 vakituista asukasta sekä vaihtuvia vapaaehtoisia.
Yhteisöllisyys, ekologisuus ja kestävä elämäntapa ovat olleet toiminnan kantavia arvoja alusta lähtien. Toiminnan kasvun myötä vastaan tuli kuitenkin käytännön ongelma: sopivia sisätiloja ei ollut riittävästi.
”Meillä oli käytössä vain pieni yhteistalo. Kaikki yhdistyksen järjestämä toiminta oli pois kylän omasta käytöstä”, kertoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Satu Mattila.
Tarve suuremmalle yhteiselle tilalle oli ilmeinen. Samalla haluttiin luoda paikka, joka palvelisi myös ekokylän ulkopuolisia ihmisiä.
Seitsemän vuoden säästäminen ja pitkä odotus
Ekokylässä sijaitseva vanha navettarakennus oli alusta asti luonnollinen vaihtoehto uudelle keskukselle. Rakennuksen mahdollisuudet tunnistettiin varhain, mutta hankkeen toteuttaminen vaati pitkäjänteistä valmistelua.
”Navetta oli koko ajan tiedossa. Tiesimme, että jonain päivänä siitä tulee yhteinen tila, mutta ensin piti kerätä rahaa”, kertoo hallituksen jäsen Jonna Kolkka.
Yhdistys säästi hanketta varten noin seitsemän vuoden ajan. Rakennuslupa muutostöille saatiin vuonna 2023, mutta sitten piti tehdä vielä rahoitushakemus Leader-ryhmään. Hankkeen eteneminen ei ollut suoraviivaista, sillä rahoitushakemus osui maaseuturahoituksen ohjelmakauden vaihtumisen aikaan, mikä aiheutti runsaasti epäselvyyksiä niin rahoittajille kuin hakijoillekin.
Lupa- ja kustannuskysymykset vaativat useita tarkennuksia, ja lopullinen rahoituspäätös saatiin vasta vuonna 2025.
”Välillä tuntui, että byrokratia oli suurempi haaste kuin itse rakentaminen”, Mattila toteaa.
Ratkaiseva apu löytyi ELY-keskuksen (nyk. Elinvoimakeskus) rakennusasiantuntijalta, joka kävi paikan päällä arvioimassa hanketta ja auttoi laatimaan kustannusarvion uudelleen. Sen jälkeen hakemus eteni hyväksyttäväksi.
Talkoovoimin kohti valmista keskusta
Rakennustyöt ovat edenneet yhdistelmänä talkootyötä ja palkattua työtä. Vanhasta navetasta on poistettu huonokuntoisia rakenteita, rakennettu uusia väliseiniä, uusittu lattiamateriaaleja ja eristeitä sekä tehty ilmanvaihtoon ja paloturvallisuuteen liittyviä parannuksia.
Työn aikana on tullut vastaan myös yllätyksiä. ”Ajattelimme monessa kohtaa, että pystymme tekemään kaiken itse. Kävi kuitenkin ilmi, että joihinkin työvaiheisiin tarvittiin paljon suurempia ja tehokkaampia koneita kuin olimme arvioineet”, Kolkka kertoo.
Talkoot ovat olleet hankkeen tärkeä voimavara. Vaikka kaksi aktiivista tekijää on kantanut päävastuun rakennustöistä, yhteisö on osallistunut erityisesti siivouspäiviin.
”Työläimmät vaiheet saatiin hyvin tehtyä yhdessä. Porukkaa on aina löytynyt, kun apua on tarvittu,” Mattila ja Kolkka sanovat.
Kestävän kehityksen periaatteet näkyvät myös käytännön toteutuksessa. Rakennustöissä on hyödynnetty runsaasti kierrätettyjä materiaaleja ja vanhoille esineille on löydetty uusia käyttötarkoituksia.
”On ollut hienoa huomata, miten paljon käyttökelpoista tavaraa alueelta löytyy. Kaikkea ei tarvitse ostaa uutena”, Mattila iloitsee.
Tila kohtaamisille ja uusille ideoille
Keskuksesta on tarkoitus rakentaa monipuolinen tila, jossa voidaan järjestää kursseja, koulutuksia, harrasteryhmiä, kokouksia, kulttuuritapahtumia ja juhlia. Tilaan mahtuu enintään noin 50 henkilöä.
Erityisen tärkeässä roolissa ovat kestävään elämäntapaan liittyvät teemat, kuten puutarhanhoito, luonnon monimuotoisuus ja yhteisöllinen arki. Myös esimerkiksi jooga-, vertaistuki- ja perheryhmille nähdään tarvetta.
Yhdistyksessä on jo käyty keskusteluja yhteistyöstä muun muassa kulttuuritoimijoiden, nuorisotoimen sekä Maa- ja kotitalousnaisten kanssa. Tulevaisuudessa keskus voisi toimia myös kansainvälisen toiminnan tukikohtana.
Vaikka rakennus ei vielä ole täysin valmis, kiinnostus toimintaa kohtaan on jo kasvanut. Avoimet kylät -tapahtumat ovat tuoneet alueelle runsaasti kävijöitä, ja kesällä valmistunut kahvilaterassi on ollut aktiivisessa käytössä.
Toiveena koko kylän yhteinen olohuone
Kurjen ekokylässä uskotaan, että keskus vahvistaa sekä kylän omaa yhteisöllisyyttä että koko Vesilahden alueen elinvoimaa.
”Toivon, että tästä tulee kylätalon tyyppinen paikka, johon moni löytää. Myös rollaattorilla”, Mattila sanoo. Kolkka puolestaan näkee keskuksen mahdollisuutena avata ekokylän toimintaa yhä laajemmalle yleisölle.
”Jos olemme yhteisönä avoimia ja ulospäin suuntautuneita, tarvitsemme myös tilat siihen. Nyt ihmisillä on mahdollisuus tulla katsomaan, mitä täällä tehdään ja millaista elämä täällä on.”
Lopulta hankkeen tärkein tavoite on kuitenkin paljon enemmän kuin yhden rakennuksen kunnostaminen. ”Haluamme välittää ihmisille inspiraatiota tehdä kestäviä valintoja omassa elämässään”, Kolkka tiivistää.
Lue mitä muuta Yleishyödyllisillä hanketuilla on saatu aikaiseksi on saatu aikaiseksi:
Älykäs Kylä Kuhmalahti – Yhteisön voimin kohti kestävää tulevaisuutta
Hankerahoituksella apua Pirkanmaan saunabuumiin!
Tavoitteena Suomen suurin havaintoasema
Yleishyödyllisellä hankerahoituksella esteetön frisbeegolfrata Orivedelle