Kantrin oma nuorisohanke keskittyy asukkaiden hyvinvoinnin parantamiseen ja maaseudun elinvoiman vahvistamiseen nuorten näkökulmasta. Nuoret arvostavat maaseutua asuinympäristönä – viihtymiseen vaikuttavat rauhallisuus, turvallisuus ja luonnonläheisyys, mutta haasteena ovat pitkät etäisyydet ja palvelujen puutteet. Nuoret ovat osoittaneet vahvaa halua olla mukana vaikuttamassa maaseudun tulevaisuuteen ja tämän vuoksi on tärkeää vahvistaa nuorten osallisuutta ja ääntä.
Hankkeessa kehitetään nuorten osallistumistapoja, tuetaan yrittäjyyttä ja edistetään kansainvälistä yhteistyötä. Leaderin Luola -kilpailun kautta nuoret voivat esittää kehitysideoita, ja valitut hankkeet toteutetaan yhdessä. Tavoitteena on lisätä nuorten vaikutusmahdollisuuksia, luoda pysyviä osallistumisrakenteita kunnissa ja tehdä maaseudusta houkutteleva asuinpaikka. Viestinnällä varmistetaan nuorten, kuntien ja järjestöjen aktiivinen mukanaolo.
Opintoretki, Tampereen seutu 27.-28.4.2026
Kantrin alueen opintoretki järjestettiin huhtikuun lopussa. Vierailimme monissa Leader-tukea saaneissa kohteissa ja kuulimme niin ikään rahoitettujen kehittämishankkeiden tuloksista. Mukaan mahtui toki myös muita kohteita. Kantrin alueelta löytyi monipuolinen ja kiinnostava kattaus rahoitettuja kohteita, jotka tarjosivat vieraille paljon
Ensimmäinen päivä aloitettiin tutustumalla Lempäälän Ideaparkissa toimivaan nuortentila Spottiin. Nuorisotila on viety sinne, missä nuoret hengailevat. Suuri kauppakeskus kerää laajalta alueelta nuorisoa viettämään tiloissa aikaa, joten on luontevaa, että nuorisopalveluita viedään lähelle. Tästä heräsi vilkas keskustelu ja runsaasti kysymyksiä. Tiloissa kuulimme myös Lempäälän-Pirkkalan 4H:n juuri päättyneen TaitoPuoti 2.0-hankkeen tuloksista ja 4H-nuorisoyrittäjän esityksen.
Seuraavana suuntasimme Kurjen Ekokylään Vesilahdelle. Ekokylän elämäntapa on yksi nuoria aikuisia maallemuutossa kiinnostava peruste. Kurjen ekokylällä on myös pitkät perinteet ESC:n eli Euroopan Solidaarisuusjoukkojen nuorten vapaaehtoistyössä, ja kuulimme samalla heidän kokemuksiaan. Pääsimme kurkistamaan myös rakenteilla olevaan Kestävän kehityksen keskukseen.
Lounastauolla poikettiin Narvan Kyläpanimossa, jonka hieno miljöö ja maistuva ruoka ilahdutti osallistuja. Narvasta matkaa jatkettiin Ronjamakelart:in keramiikkapajalle suvun maatilalle, kuulemaan nuoren yrittäjän tunnelmista ja tulevaisuudensuunnitelmista. Vesilahdelta kurvattiin Nokian Sarkolaan Vahalanden kulttuuritalolle, jossa tutustuttiin ei-niin-perinteiseen entisen kyläkoulun uuteen elämään ja sen monipuolisiin tapahtumiin ja yhteisöllisyyteen. Päivän päätteeksi suunnattiin Tampereelle illalliselle.
Toisena päivänä suunnattiin kierrokselle vastakkaiseen suuntaan Kantrin alueella. Kangasalan Sahalahdella saimme liikkuvan nuorisotila Kyläkollin-esittelyn, ja nuorten mahdollisuus tilata asuntoauton kyydissä matkaavia nuorisopalveluita kyliin herätti paljon kiinnostusta. Samalla pysähdyksellä tutustuimme Sahalahden VPK:n nuoriso-osaston toimintaan.
Seuraavana suuntasimme Pakkalan kylälle, jossa toimii kahden nuoren pariskunnan uudelleen henkiin herättämä Pakkalan kyläkauppa, jonka kylkeen on avattu myös Bistro. Kaupan alakerrassa pääsimme tutustumaan Kangasalan Seudun 4H:n Tallissa ja tienpäällä-hankkeen Mopopajaan, joka on paikallisille nuorille tärkeä kokoontumisen ja yhteisen tekemisen paikka.
Lounaalle siirryttiin Orivedelle, Vihasjärven entiseen kansakouluun, jossa toimii Wihasjärvi 1906-kahvila. Eräjärvellä kuulimme Pirkanmaan vuoden kylän kuulumisista ja pitkäjänteisestä kehittämisestä ja toimista, joilla kylään on muuttanut uusia lapsiperheitä.
Päivän lopuksi vierailimme Kangasalan Raudanmaalla, jossa kuulimme innovatiivisen kylän kehittämistoimista ja osallistumisesta Älykäs kylä-kehittämiseen sekä kuulimme mm. eläinpihan toiminnasta ja poikkesimme omin silmin ihastelemaan Pupulan asukkaita.
Yhteinen illanvietto ja saunominen Lempäälän Vaihmalassa päätti yhteisen ohjelman.
Seuraavana aamuna Portugalin ryhmä lähti kohti Helsinkiä ja vierailimme vielä latvalaisen ryhmän kanssa Tampereella Nuorten Kulttuurikeskus Monitoimitalo 13:ssa ennen Tampereelta lähtenyttä paluulentoa.
Sattumalta pihalla oli parkissa myös Tampereen liikkuva nuorisotila Liikkis, joten pääsimme keskustelemaan vielä lisää liikkuvan ratkaisun hyödyistä ja esimerkiksi nuorison hyvinvoinnista.
Vierainamme oli kuusi portugalilaista (ADRIMAG) ja kuusi latvialaista (Partneriba Laukiem un jurai) Leader- ja nuorisokentän ammattilaista.
Opintoretki, Arouca Portugal 29.-10.10.2025
Youth and Smart Villages -hankkeen opintoretkellä Portugalissa 29.-30.10.2025 näimme ja kuulimme, kuinka suurien tuloerojen maassa kylät tyhjenevät ja koulutetut nuoretkin lähtevät naapurimaihin töihin turhauttavan järjestelmän ja alhaisten palkkojen vuoksi. Osin ongelma on sama kuin Suomessa, nuoret keskittyvät suuriin kaupunkeihin. Meillä kuitenkin juurisyyt ovat kenties helpommin ratkaistavissa.
Paikallinen isäntämme, Leader-ryhmä ADRIMAG rahoittaa monirahastoisesti maaseutualueita kehittäviä projekteja. Monet sosiaalisen osallisuuden (social inclusion) projektit, joissa nuoret ovat merkittävässä asemassa, on rahoitettu sosiaalirahastosta Leader-ryhmän kautta. Suomen mallia laajemmin maaseutualueiden kehittämisessä on käytössä laaja rahoituspohja, ei pelkästään maaseuturahaston varat.
Inspiroiva esimerkki ennakkoluulottomasta kyläkehittämistyöstä löytyi Douro-joen varrelta, jossa nuori 19-vuotias Porton yliopiston tietojenkäsittelytieteen opiskelija kehittää monipuolisesti kotikyläänsä – Centro Sol Nascenten yhteisöllinen tila, tapahtumat, tempaukset ja monenlainen muu toiminta on saanut suuren määrän ihmisiä mukaan yhteisön toimintaan ja Midõesin tyhjenemässä ollut kylä on saanut asukkaita.
Espiuncassa tutustuimme Yhteisöfoorumiin (community forum), jossa tapasimme kaksi innokasta nuorta, jotka olivat ideoineen kylään yhteisöllisen tilan, jonne voi lahjoittaa vaatetta ja muuta tavaraa ja puodista kaikki lahjoitukset on ostettavissa euron kappalehintaan. Toiminta on synnyttänyt myös vuotuisia tapahtumia, kuten tänä vuonna jo neljättä kertaa järjestettävät joulumarkkinat. Yhteisöfoorumi toimii neljännen sektorin toimintana ilman virallista yhdistystä. Portugalissa ei selvästi Suomen tapaan koeta tarvetta järjestäytyä toiminnassa yhdistykseksi, vaan toimintaa syntyy paljon vapaammin ja ns. yhteistyökumppani ja tuki löytyy esimerkiksi seurakunnasta.
Konkreettinen toiminta on toimiva ratkaisu nuorten pitämiseksi maaseutualueilla. Siitä hyvän esimerkin näimme Vale de Cambrassa, jossa vanhaan kouluun on syntynyt uutta toimintaa – kaksi nuorta naista vastaa yhdistyspohjalla toimivan leipomon pyörittämisestä perinteisen portugalilaisen maissileivän Broa de Milhon valmistamiseksi. Leivän valmistuksessa käytetään lähialueilla tuotettuja aineksia, mutta valmistusta tullaan katsomaan kauempaakin.
Inspiroivat esimerkit luovat uskoa, että maaseudussa on pito- ja vetovoimaa myös nuorten keskuudessa ja maaseudulta voi löytyä uniikki tapa elää ja työskennellä.
Hankkeen toteutusaika 2025-2027. Kv-yhteistyökumppanit ADRIMAG (portugali) ja Partneriba Laukiem un jurai (Latvia).
Hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta