Kantrin oma nuorisohanke keskittyy asukkaiden hyvinvoinnin parantamiseen ja maaseudun elinvoiman vahvistamiseen nuorten näkökulmasta. Nuoret arvostavat maaseutua asuinympäristönä – viihtymiseen vaikuttavat rauhallisuus, turvallisuus ja luonnonläheisyys, mutta haasteena ovat pitkät etäisyydet ja palvelujen puutteet. Nuoret ovat osoittaneet vahvaa halua olla mukana vaikuttamassa maaseudun tulevaisuuteen ja tämän vuoksi on tärkeää vahvistaa nuorten osallisuutta ja ääntä.
Hankkeessa kehitetään nuorten osallistumistapoja, tuetaan yrittäjyyttä ja edistetään kansainvälistä yhteistyötä. Leaderin Luola -kilpailun kautta nuoret voivat esittää kehitysideoita, ja valitut hankkeet toteutetaan yhdessä. Tavoitteena on lisätä nuorten vaikutusmahdollisuuksia, luoda pysyviä osallistumisrakenteita kunnissa ja tehdä maaseudusta houkutteleva asuinpaikka. Viestinnällä varmistetaan nuorten, kuntien ja järjestöjen aktiivinen mukanaolo.
Opintoretki, Jurmala Latvia, 30.9.-1.10.2026
Opintoretkellä Latviassa tutustuimme monipuolisesti nuorten osallisuuden ja yhteisöllisyyden kehittämiseen Jurmalan merenranta-alueen kylissä.
Ensimmäisen päivän 30.9. aloitimme tutustumallaLapmezciemsin alueella paikalliseen Älykkääseen kylään, jossa aluetta on rohkeasti brändätty matkailun kehittämiseksi Jurciemi – Sea Villages-termin alle. Merenranta-alueen kehittäminen yhteisen nimen alla on lähtenyt käyntiin vaihtelevasti, sillä entiset identiteetit istuvat tiukassa. Yhteisen nimen alla toimiminen kuitenkin helpottaa ja selkeyttää tunnettuuden lisäämistä.
Alueella on myös upeaa kolmannen sektorin toimintaa ja yhteisöllistä tekemistä ja tapahtumia, samalla on onnistuttu säilyttämään yhteisötalona alueelle omaleimainen kalastajakoti pihapiireineen.
Seuraavana suunnattiin Kanierisjärven rantakaislikkoon ponttoonien päälle rakennetulle polulle, joka mahdollistaa lintuharrastuksen alueella. Lintutorni onkin suosittu paikka tarkkailla lintujen kevät- ja syysmuuttoja, joiden reitille alue osuu.
Enguren Älykkäässä kylässä kuulimme paitsi alueen kehittämisestä myös kalastuksen merkityksestä kävelyretkellä satama-alueella. Näimme myös hienon toteutuksen, miten lähituottajien ja käsityöläisten tuotteita voidaan markkinoida esittelemällä niitä vitriinikaapilla, josta löytyy tuotteiden ohesta valmistajien yhteystiedot. Vierestä löytyi myös hienoja pienmyymälöitä, joista poikkesimme kalasäilykkeitä myyvään paikalliseen DIPLOMATS-myymälään.
Lounasta nautittiin rannikkokylän upeasti entisöidyssä“Bread and Art”-hengessä toteutetun Kukul-leipomomyymälän ravintolan puolella, joka tarjoili maittavia annoksia. erityisesti leipomon tuotteet ovat saavuttaneet suuren suosion ja niitä saavutaan nauttimaan jopa Riikasta saakka, useiden kymmenien kilometrien päästä. Toiminta onkin vilkastuttanut kylän elämää merkittävästi. Ruoan jälkeen vierailimme vielä samassa rakennuksessa toimivassa artesaanioluita valmistavassa pienpanimo “Angern bier”issä, jossa omistaja kertoi sen sekä viereisen leipomoravintolan toiminnasta.
Iltapäiväksi suunnattiin Zenteneen tutustumaan neuvostoaikaiseen kulttuurikeskukseen perustettuun yhteisölliseen tilaan sekä yhdistyksen toimintaan, sen viereen hankkeessa hiljattain perustettuun yhteisölliseen puistoon ja vähän matkan päässä sijaitsevaan lähes 200-vuotiaaseen kartanoon, joka toimi neuvostoaikana pitkään kouluna. Koulutoiminnan päätyttyä rakennus jäi yli vuosikymmeneksi tyhjilleen, kunnes sen on nyt ostanut paikallinen henkilö, jolla on suunnitelmissa massiivisen korjausprojektin aloittaminen yhteisön tuella. Viime vuonna kartanon kellarissa järjestetty, valtavan suosion saanut yhteisön rakentama Halloween-kauhupolku saa tänä vuonna jatkoa alueen lasten ja nuorten iloksi. Rakennus oli päässyt niin hurjaan kuntoon, että sen kaipaaman remontin suuruutta pohdittiin pitkään ja mietittiin, millaisia rakennusperinnön säilyttämiseen tarkoitettuja tukia Latviassa mahdollisesti on saatavissa?
Toinen päivä 1.10. aloitettiin Smarden kylällä, entiseen rautatieasemaan remontoidussa yhteisötilassa, joka järjestää joka vuosi valtavan määrän koko yhteisölle ja varsinkin lapsille suunnattuja tapahtumia eri teemoihin ja juhlapyhiin liittyen. Toimintaa pystyttiin järjestämään suomalaisittain verrattain pienellä budjetilla, mutta toisaalta epäselväksi jäi, miten esimerkiksi rakennuksen ylläpito ja yhteisöllisen toiminnan koordinoijan palkka maksetaan. Kuulimme myös isännöivän Leader-ryhmän nuoriso-toimenpiteistä, joita he hankkeessa kv-yhteistyön lisäksi toteuttavat ja vaihdettiin ajatuksia kunkin omista toimenpiteistä sekä niiden etenemisestä. Erityisen kiinnostuneita koko hankkeen ajan on oltu Suomen tavasta toteuttaa Nuoriso-Leaderia, ja nyt Latviassa olikin kokeiltu samankaltaista nuorten omien ideoiden rahoitusta.
Matka jatkui Kemerin kansallispuistoon, johon oli rakennettu hieno pitkospolkuverkosto näkötorneineen ja taukopaikkoineen upean suoluonnon keskelle. Usean kilometrin kävelyn jälkeen syötiin lounasta Slokenbekasin taidokkaasti entisöidyssä kartanomiljöössä, jossa uusi nuori yrittäjä on tarttunut ennakkoluulottomasti puikkoihin ja keskittyy latvialaisiin perinneruokiin ja läheltä tuleviin raaka-aineisiin, ja uudistaa myös perinneruokia ja niiden esillepanoa rohkeasti fine diningin suuntaan.
Ruoan jälkeen suunnattiin nuorten pyörittämälle 10×10-klubille, jonka toiminta oli alkanut jo 90-luvulla mutta hiipunut vuosien kuluessa jo lähes unholaan. Nyt toiminta oli herätetty uudelleen henkiin uusien innokkaiden nuorten toimesta ja itseohjautuva nuorisotila voi hyvin. Nuorilla on tilaan avaimet ja he huolehtivat sen toiminnasta omatoimisesti. Tilaan oli juuri valmistunut nuorten toteuttama pintaremontti ja nuoret olivat hankkineet myös esimerkiksi äänentoistokalustoa tapahtumien toteutukseen.
Nuokkarin toteutus oli hyvin erilainen kuin tyypillinen latvialainen kunnan nuorisotila, jossa toiminta on hyvin ohjattua. Tapasimme paikanpäällä ihanan aktiivisia nuoria, jotka kertoivat toiminnasta ja tilan tärkeydestä lähellä sijaitsevan koulun nuorille.
Tämän jälkeen suuntasimmeĶemerin kansallispuitoon kytkeytyvään luonnontieteiden opetukseen keskittyvään koulutuskeskukseen, jossa oli monenlaisia luontoon ja sen lajistoon liittyviä toiminnallisia rasteja. Keskuksessa vierailee lähes päivittäin koululaisryhmiä ympäri Latvian ja sen tarjoama toiminta on erittäin kysyttyä. Kuulimme myös Youth Rangers-toiminnasta, jossa nuoria koulutetaan toimimaan kansallispuistossa. Pihassa pääsimme tutkimaan myös kauniisti paikallisen luonnon kasvien ja eläinten kuvilla maalattuun pakettiautoon, joka toimii liikkuvana opetustilana. Auton voi tilata myös erilaisiin kaikille avoimiin tapahtumiin tuomaan luonto-opetusta ja luonnontieteitä lähelle ihmisiä osaksi tapahtumia.
Päivän lopuksi vierailimme Jurmalan upouudessa kunnan nuorisotalossa, jossa oli todella paljon erilaiseen toimintaan taipuvia tiloja, kokkailukeittiöstä äänistyssudioon. Nuorisotilasta ei kuitenkaan löytynyt suomalaisille tiloille tyypillisiä vapaan hengailun alueita, vaan tilat oli selvästi valjastettu ohjattuun toimintaan ja tapahtumiin. Ero oli mielenkiintoinen, sillä Suomessa nuoret hakeutuvat nuokkareille juuri vapaan hengailun vuoksi. Ehkä tällaista tilaa kaipaisi myös latvialaiset nuoret?
Piha-alueelta löytyi uusi puisto, jossa oli huomioitu hienosti skuuttaajat ja skeittarit – heitä näkyikin ilta-aikaan puiston reileillä suuri joukko. Uuden nuorisotalon käytön kannalta latvian- ja venäjänkielisten nuorten väliset jännitteet sekä toisaalta myös nuorisotalon ohjaajien kielto käyttää venäjän kieltä jäi pohdituttamaan vierailun jälkeen.
Opintoretki, Tampereen seutu 27.-28.4.2026
Kantrin alueen opintoretki järjestettiin huhtikuun lopussa. Vierailimme monissa Leader-tukea saaneissa kohteissa ja kuulimme niin ikään rahoitettujen kehittämishankkeiden tuloksista. Mukaan mahtui toki myös muita kohteita. Kantrin alueelta löytyi monipuolinen ja kiinnostava kattaus rahoitettuja kohteita, jotka tarjosivat vieraille paljon
Ensimmäinen päivä aloitettiin tutustumalla Lempäälän Ideaparkissa toimivaan nuortentila Spottiin. Nuorisotila on viety sinne, missä nuoret hengailevat. Suuri kauppakeskus kerää laajalta alueelta nuorisoa viettämään tiloissa aikaa, joten on luontevaa, että nuorisopalveluita viedään lähelle. Tästä heräsi vilkas keskustelu ja runsaasti kysymyksiä. Tiloissa kuulimme myös Lempäälän-Pirkkalan 4H:n juuri päättyneen TaitoPuoti 2.0-hankkeen tuloksista ja 4H-nuorisoyrittäjän esityksen.
Seuraavana suuntasimme Kurjen Ekokylään Vesilahdelle. Ekokylän elämäntapa on yksi nuoria aikuisia maallemuutossa kiinnostava peruste. Kurjen ekokylällä on myös pitkät perinteet ESC:n eli Euroopan Solidaarisuusjoukkojen nuorten vapaaehtoistyössä, ja kuulimme samalla heidän kokemuksiaan. Pääsimme kurkistamaan myös rakenteilla olevaan Kestävän kehityksen keskukseen.
Lounastauolla poikettiin Narvan Kyläpanimossa, jonka hieno miljöö ja maistuva ruoka ilahdutti osallistuja. Narvasta matkaa jatkettiin Ronjamakelart:in keramiikkapajalle suvun maatilalle, kuulemaan nuoren yrittäjän tunnelmista ja tulevaisuudensuunnitelmista. Vesilahdelta kurvattiin Nokian Sarkolaan Vahalanden kulttuuritalolle, jossa tutustuttiin ei-niin-perinteiseen entisen kyläkoulun uuteen elämään ja sen monipuolisiin tapahtumiin ja yhteisöllisyyteen. Päivän päätteeksi suunnattiin Tampereelle illalliselle.
Toisena päivänä suunnattiin kierrokselle vastakkaiseen suuntaan Kantrin alueella. Kangasalan Sahalahdella saimme liikkuvan nuorisotila Kyläkollin-esittelyn, ja nuorten mahdollisuus tilata asuntoauton kyydissä matkaavia nuorisopalveluita kyliin herätti paljon kiinnostusta. Samalla pysähdyksellä tutustuimme Sahalahden VPK:n nuoriso-osaston toimintaan.
Seuraavana suuntasimme Pakkalan kylälle, jossa toimii kahden nuoren pariskunnan uudelleen henkiin herättämä Pakkalan kyläkauppa, jonka kylkeen on avattu myös Bistro. Kaupan alakerrassa pääsimme tutustumaan Kangasalan Seudun 4H:n Tallissa ja tienpäällä-hankkeen Mopopajaan, joka on paikallisille nuorille tärkeä kokoontumisen ja yhteisen tekemisen paikka.
Lounaalle siirryttiin Orivedelle, Vihasjärven entiseen kansakouluun, jossa toimii Wihasjärvi 1906-kahvila. Eräjärvellä kuulimme Pirkanmaan vuoden kylän kuulumisista ja pitkäjänteisestä kehittämisestä ja toimista, joilla kylään on muuttanut uusia lapsiperheitä.
Päivän lopuksi vierailimme Kangasalan Raudanmaalla, jossa kuulimme innovatiivisen kylän kehittämistoimista ja osallistumisesta Älykäs kylä-kehittämiseen sekä kuulimme mm. eläinpihan toiminnasta ja poikkesimme omin silmin ihastelemaan Pupulan asukkaita.
Yhteinen illanvietto ja saunominen Lempäälän Vaihmalassa päätti yhteisen ohjelman.
Seuraavana aamuna Portugalin ryhmä lähti kohti Helsinkiä ja vierailimme vielä latvalaisen ryhmän kanssa Tampereella Nuorten Kulttuurikeskus Monitoimitalo 13:ssa ennen Tampereelta lähtenyttä paluulentoa.
Sattumalta pihalla oli parkissa myös Tampereen liikkuva nuorisotila Liikkis, joten pääsimme keskustelemaan vielä lisää liikkuvan ratkaisun hyödyistä ja esimerkiksi nuorison hyvinvoinnista.
Vierainamme oli kuusi portugalilaista (ADRIMAG) ja kuusi latvialaista (Partneriba Laukiem un jurai) Leader- ja nuorisokentän ammattilaista.
Opintoretki, Arouca Portugal 29.-10.10.2025
Youth and Smart Villages -hankkeen opintoretkellä Portugalissa 29.-30.10.2025 näimme ja kuulimme, kuinka suurien tuloerojen maassa kylät tyhjenevät ja koulutetut nuoretkin lähtevät naapurimaihin töihin turhauttavan järjestelmän ja alhaisten palkkojen vuoksi. Osin ongelma on sama kuin Suomessa, nuoret keskittyvät suuriin kaupunkeihin. Meillä kuitenkin juurisyyt ovat kenties helpommin ratkaistavissa.
Paikallinen isäntämme, Leader-ryhmä ADRIMAG rahoittaa monirahastoisesti maaseutualueita kehittäviä projekteja. Monet sosiaalisen osallisuuden (social inclusion) projektit, joissa nuoret ovat merkittävässä asemassa, on rahoitettu sosiaalirahastosta Leader-ryhmän kautta. Suomen mallia laajemmin maaseutualueiden kehittämisessä on käytössä laaja rahoituspohja, ei pelkästään maaseuturahaston varat.
Inspiroiva esimerkki ennakkoluulottomasta kyläkehittämistyöstä löytyi Douro-joen varrelta, jossa nuori 19-vuotias Porton yliopiston tietojenkäsittelytieteen opiskelija kehittää monipuolisesti kotikyläänsä – Centro Sol Nascenten yhteisöllinen tila, tapahtumat, tempaukset ja monenlainen muu toiminta on saanut suuren määrän ihmisiä mukaan yhteisön toimintaan ja Midõesin tyhjenemässä ollut kylä on saanut asukkaita.
Espiuncassa tutustuimme Yhteisöfoorumiin (community forum), jossa tapasimme kaksi innokasta nuorta, jotka olivat ideoineen kylään yhteisöllisen tilan, jonne voi lahjoittaa vaatetta ja muuta tavaraa ja puodista kaikki lahjoitukset on ostettavissa euron kappalehintaan. Toiminta on synnyttänyt myös vuotuisia tapahtumia, kuten tänä vuonna jo neljättä kertaa järjestettävät joulumarkkinat. Yhteisöfoorumi toimii neljännen sektorin toimintana ilman virallista yhdistystä. Portugalissa ei selvästi Suomen tapaan koeta tarvetta järjestäytyä toiminnassa yhdistykseksi, vaan toimintaa syntyy paljon vapaammin ja ns. yhteistyökumppani ja tuki löytyy esimerkiksi seurakunnasta.
Konkreettinen toiminta on toimiva ratkaisu nuorten pitämiseksi maaseutualueilla. Siitä hyvän esimerkin näimme Vale de Cambrassa, jossa vanhaan kouluun on syntynyt uutta toimintaa – kaksi nuorta naista vastaa yhdistyspohjalla toimivan leipomon pyörittämisestä perinteisen portugalilaisen maissileivän Broa de Milhon valmistamiseksi. Leivän valmistuksessa käytetään lähialueilla tuotettuja aineksia, mutta valmistusta tullaan katsomaan kauempaakin.
Inspiroivat esimerkit luovat uskoa, että maaseudussa on pito- ja vetovoimaa myös nuorten keskuudessa ja maaseudulta voi löytyä uniikki tapa elää ja työskennellä.
Hankkeen toteutusaika 2025-2027. Kv-yhteistyökumppanit ADRIMAG (portugali) ja Partneriba Laukiem un jurai (Latvia).
Hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta