Kun arki rullaa sujuvasti, tulee harvoin pysähdyttyä miettimään, mitä tapahtuisi, jos sähkö katkeaisi, vesihuolto häiriintyisi, tulisi jokin suuronnettomuus, kaupat eivät olisi auki tai itse ei pystyisi lähtemään kauppaan. Kaupungissa häiriötilanteet voivat tuntua voimakkaimmin, kerrostalot ovat riippuvaisia sähköstä, hissit pysähtyvät ja vedenjakelu on keskitettyä. Kaupungeissa infrastruktuuri on tehokasta mutta haavoittuvaa. Sähkökatko voi pysäyttää koko kaupungin ja vesihuollon häiriö voi koskea tuhansia ihmisiä. Siksi 72 tunnin kotivara on järkevää arjen riskienhallintaa, joka meillä kaikilla pitäisi olla.
72 –tuntia on viranomaisten ja järjestöjen laatima varautumissuositus kotitalouksille, eli meidän jokaisen tulisi varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta häiriötilanteen sattuessa. Varautumisella luodaan edellytykset sille, että yhteiskunta kestää vakavatkin kriisit.
Kotivara tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että kotona on riittävästi ruokaa, vettä ja välttämättömiä tarvikkeita kolmen vuorokauden ajaksi. Se ei ole selviytymispaketti eräretkelle, vaan normaaleja arkisia tarvikkeita, jotka auttavat pitämään arjen käynnissä, jos ulkopuoliset palvelut horjuvat. Kun kotivara on rakennettu järkevästi, se ei vie yhtään sen enempää tilaa eikä vaadi suuria investointeja. Kannattaa miettiä etukäteen, miten juuri teillä toimitaan.
Kotivara rakentuu seuraavista asioista:
Vesi on kriittisin osa kotivaraa, sillä sähkön katketessa veden tulo loppuu joko välittömästi tai vesitornin tyhjennyttyä. Helpoiten sen saa hoidettua kaupan isoilla vesikanistereilla, joissa on pitkä säilyvyysaika. Kannattaa myös varata astia, millä hakea vettä, jos katkos pitkittyy.
Ruoka. Säilyviä tuotteita, joita voi myös tarvittaessa syödä ilman ruuanvalmistusta. Niitä samoja tuotteita, mitä muutenkin käytetään. Eli hankitaan uusi pakkaus hyvissä ajoin, ennen kuin vanha loppuu. On myös hyvä pitää pientä herkkuvarastoa. Häiriötilanteessa herkkujen napostelu voi hyvinkin tuntua entistä mukavammalta. Myös lemmikkieläimille pitää varata ruokaa.
Valo. Taskulamppu, otsalamppu tai molemmat sekä paristot, kynttilöitä ja tulitikuja. Puhelimen valo ei riitä pitkään. Lamppu pitäisi olla sijoitettuna sellaiseen paikkaan, mistä sen löytää myös pimeässä.
Hygienia. Käsidesi, kosteuspyyhkeet, wc‑paperi ja roskapussit. Sähkökatkon aikana ei voi vetää vessaa kertaakaan.
Lääkkeet. Säännölliset lääkkeet, särkylääke, laastarit ja perusensiaputarvikkeet. Joditabletteja käyttävät vain 3-40 vuotiaat ja ne otetaan vain viranomaisen kehotuksesta.
Pattereilla toimiva radio. Myös puhelinlinjat ja nettiyhteys katkeavat pahimmillaan muutaman tunnin kuluessa sähkökatkon yllättäessä. Radiosta kuulee uutiset mitä on tapahtunut ja miten kannattaa toimia.
Lämpö. Lämmityksen katketessa talvella, lämpötila alkaa laskemaan nopeasti myös sisätiloissa. Eläminen kannattaa keskittää yhteen huoneeseen. Peitoista saa helposti rakennettua majan kalusteita käyttämällä, siellä lämpö säilyy parhaiten.
Raha. Käteistä rahaa on hyvä olla pieni määrä, koska pankkikortit eivät sähkökatkon aikana toimi.
Mielekästä tekemistä. Se voi olla esimerkiksi lukemista, ristikoita, pelikortit, lautapelejä, käsitöitä ym.
Naapuriapu. Vaikka itse pärjäisikin, voi naapurilla olla vaikeuksia. Naapurilta voi löytyä myös sellaisia tarvikkeita, mitä itseltä ei löydy.
Miten tehdä ruokaa?
Jonkin aikaa pärjää hyvin kylmällä ruualla, mutta jos katko kestää pitkään, alkaa kaivata myös lämmintä ruokaa. Ruokaa voi laittaa ilman sähköjäkin, parvekkeella se onnistuu retkikeittimellä, ulkona grillissä tai kertakäyttögrillillä. Nuotiopaikkojakin on monessa taloyhtiössä ja lähiluonnossa tarjolla. Konsteja on siis monia.
Lisätietoja ja vinkkejä löydät 72tuntia.fi – sivustolta. Ryhmälle voi myös tilata oman 72-tuntia koulutuksen.
Teksti Marja Vehnämaa
Kotitalousasiantuntija, Hämeen-Pirkanmaan Martat