Niin kutsuttuja yleishyödyllisiä Leader-hankkeita voi hallinnoida esimerkiksi urheiluseura, kyläyhdistys, jokin paikallinen järjestö, mutta myös kunta tai kaupunki. Näin oli Nokian Maaseutuhelmet-hankkeen kohdalla, josta tuli Kaisa Vanhalan ”kutsumushanke”.
Nokian kaupunki teki hankehakemuksen Leader-Kantrille keväällä 2022 ja rahoituspäätöksen saatuaan, palkkasi Kaisa Vanhalan hankekoordinaattoriksi. Vanhala otti tehtävän mielellään vastaan, sillä hanke vaikutti, kuin hänelle tehdyltä. Kyseessä oli kehittämishanke, jonka rahoitus haettiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014–2020. Tällä rahoituskaudella, 2023-2027, samankaltaisiin hankkeisiin haettaisiin yleishyödyllisen kehittämishankkeen tukea, jota myönnetään pääsääntöisesti 80 % hankkeen kokonaiskustannuksista, maksimissaan kuitenkin 80 000 euroa. Nokian Maaseutu-helmet hankkeen rahoitus oli noin 70 000 euroa.
Kuten usein hankkeissa, hankekoordinaattorin työsopimus oli määräaikainen ja työaika oli 60 % kokonaistyöajasta. Hankkeen kustannukset koostuivat suurilta osin siis hankekoordinaattorin palkasta, mutta myös tapahtumien järjestämiseen liittyvistä kuluista ja asiantuntijapalveluista. Osa hankkeen työpajojen ja koulutusten vetäjistä olivat ulkopuolisia asiantuntijoita, joille maksettiin palkkio, mutta Vanhala korostaa, että myös ilmaista asiantuntija-apua löytyy paljon esimerkiksi alueellisista toimijoista, kunnalta, Leader-ryhmistä ja alueen yrittäjistä.
Tavoitteena nostaa esille Nokian maaseudun vahvuuksia ja erikoisuuksia
Nokian Maaseutuhelmet-hanke oli matkailuhanke, jonka tarkoituksena oli nostaa esiin Nokian kylien helmiä, kuten maaseudun erilaisia toimijoita, kylätaloja, luontokohteita tai muita erityisyyksiä Nokian maaseudulta. Ajatuksena oli, että tiedetään Nokian olevan elävä ja vilkas yrityskaupunki, mutta rinnalla sykkii myös maaseudun elinvoimaisuus ja kehittyminen. Haluttiin siis kuulla maaseudun toimijoita ja elävöittää maaseutua.
Näihin tavoitteisiin päästäkseen hankekoordinaattori Kaisa Vanhala aloitti työt tekemällä kyselyn maaseudun eri toimijoille, kuten yrittäjille ja kyläyhdistyksille paikallisten toiveista ja tarpeista. Kyselyn tulosten perusteella hankkeen aikana järjestettiin koulutuksia ja verkostoitumistapaamisia, joiden teemoina oli muun muassa rahoitus ja kyläyhdistystoiminnan ylläpito tai valokuidun hankkiminen kylille. Yleisesti verkostoitumistyötä tehtiin paljon hankkeen aikana, jotta eri toimijat pääsisivät kohtaamaan ja tutustumaan toisiinsa paremmin.
Hankevetäjän rooli on tärkeä
Välillä toimijoiden mukaan saaminen voi olla hankkeissa haastavaa, mutta Nokian Maaseutuhelmet hankkeessa kyseistä ongelmaa ei tullut. ” Joskus hanke osuu niin sanotusti naulan kantaan ja tulee paikalliseen tarpeeseen, etenkin jos viimeisimmästä yhteisestä kehittämishankkeesta on ollut pitkä aika. ”Siksi toimijat saatiin hyvin mukaan ja kaikilla oli sama tahtotila kehittämisen suhteen”, Vanhala pohtii. Hän lisää vielä, että usein hanke vaatii innovatiivisen ja kehittävän vetäjän, jotta se pystyy hakemaan toimijoita mukaan. ”Jos olet innovatiivinen, sosiaalinen ja saavutat verkostoja hyvin, sinulla on hyviä hankevetäjän ominaisuuksia. Asiantuntijuutta on paljon tarjolla, joten kaikkea ei tarvitse itse tietää, mutta pitää osata projektin vetämistä. Oma innostus aiheeseen ja oma tekeminen tarttuu muihin ja saa ihmiset mukaan! ”
Jotta hanke sujuisi hyvin ja vetäjän innostus säilyy alusta loppuun, Vanhalan mielestä on todella tärkeää, että jo hankebudjettia tehdessä huomioidaan hanketyöntekijän palkka. Usein hankkeen vetäjät ovat omistautuneita ja innostuneita hankkeen aiheesta, joten tekevät myös paljon töitä laskematta työtuntejaan. Silloin palkan on kuitenkin seurattava mukana ja oltava motivaattorina hankkeen loppuun saakka.
Hankevetäjän työnkuvaan kuuluu erityisesti hankkeen hallinnointi. Sitä moni uusi hanketyöntekijä saattaa alkuun jännittää ja Vanhala sanookin itse oppineensa kantapään kautta, että ”hallinnointia kannattaa tehdä koko hankkeen ajan, ei keskittyä pelkästään hankkeen toimenpiteisiin”. Hän myös muistuttaa, että kilpailutukset ja sähköpostit on otettava talteen heti alusta asti ja kaikki pyydettävä kirjallisesti.
Vaikka hankebyrokratia saattaa etenkin alkuun tuntua raskaalta tai hankalalta, sen tarkoituksena on tukea kaikkia tasapuolisesti. Mitä enemmän hankehallinnointia tekee, sitä enemmän sitä oppii. Vanhala kokee saaneensa paljon ja nopeaa apua sekä Kantrista, että ELY-keskuksesta. Hän kiittelee molempien tahojen henkilökuntaa ja sanoo hankkeen vetämisen olleen miellyttävää, koska tukea on ollut saatavilla koko ajan.
Tapahtumista sekä oppia tulevaisuuteen, että onnistumisen tunteita
Kokonaisuudessaan Vanhala on erittäin tyytyväinen hankkeeseen ja sen tuloksiin. Haasteista hän kuitenkin nostaa esiin viestinnän tärkeyden, sillä pienemmät toimijat jäävät helposti pienempään osaan tai jäävät esimerkiksi suurten tapahtumien ulkopuolelle, jos viestintää ei ole hoidettu riittävästi. ”Hyvä markkinointi ja viestintä ovat avainasemassa verkostotyöhön”, Vanhala sanoo. Hän kokee, että yksi hankkeen tärkeimmistä tapahtumista oli Nokialla järjestetyt maalaismarkkinat, joissa esille pääsivät etenkin kylien erilaiset yrittäjät kotimaisen ruuan, käsitöiden ja pienien toimijoiden tuotteet. Tapahtumasta olisi Vanhalan mukaan kuitenkin pitänyt viestiä vielä aikaisemmin ja markkinoida paremmin, jotta myös pienemmät kylätoimijat olisivat päässeet mukaan. Vaikka tämä jäi harmittamaan, uusia tilaisuuksia onneksi on vielä tulossa, sillä maalaismarkkinoista tuli konsepti, jota aiotaan toteuttaa jatkossakin ja toivon mukaan myös muissa Tampereen lähikunnissa.
Hankkeen aikana järjestettiin myös Vanhat Talot – tapahtuma, joka oli Vanhalan mukaan todella onnistunut ja etenkin kylille loistava mahdollisuus olla mukana, sillä heidän ei tarvinnut lähteä mihinkään vaan vierailijat tulivat paikan päälle. Koordinaattori soitti kaikki toimijat läpi ja sopi puhelimitse vierailujen ajankohdat.
Jatko-hanke jo suunnitteilla
Hanke sai aikaan paljon positiivisia vaikutuksia muun muassa kyläyhteisöjen elinvoimaisuuden ja yhteisöjen vahvistumisella. Vanhala kertoo, että monet kylätoimijat kokivat työskentelyn olevan usein yksinäistä ja haastavaa, mutta verkostoituminen muiden toimijoiden kanssa vahvisti yhteistyötä ja toi vertaistukea.
Lisäksi koulutukset ja työpajat kasvattivat paljon tietoisuutta ja osaamista. Tilaisuudet olivat osallistavia ja niistä poiki aina uusia ideoita, joita lähdettiin viemään eteenpäin. Myös maaseudun tapahtumatuotanto vahvistui, kun ymmärrettiin, että tapahtumia on muuallakin kuin kaupungissa.
Hankkeen loppuvaiheessa Nokian kaupunki joutui tekemään vaikeita päätöksiä kyläkoulujen lakkauttamisesta, jotka vaikuttivat myös hankekoordinaattorin mielialaan. Moni maaseudun asukas tuntui toivovan hänen vaikuttavan päätöksiin, joihin hanketyöntekijällä ei ole mitään vaikutusvaltaa. Vanhala kuitenkin kokee, että vaikka koulujen lakkauttaminen oli harmillinen päätös kaupungilta, hankkeesta tulleet viestit ovat jollain tapaa menneet perille kaupungille saakka. Hän kertoo olevansa erittäin onnellinen, että Nokian kaupunki on luvannut vuodelle 2024 kyläyhdistyksille tuplasti enemmän rahaa, kuin aikaisempina vuosina. Lisäksi omakotiyhdistykset saavat hakea toiminta- ja kehittämisavustusta.
Kaupungin tahtotila on ehdottomasti jatkaa jo saavutettua työtä Nokian maaseudun kehittämisessä. Se näkyy myös jo suunnitteilla olevassa uudessa hankkeessa, jonka rahoitushakemusta Vanhala parhaillaan työstää. Senkin rahoitusta haetaan Kantrista ja hanke on suoraa jatkoa joulukuussa 2023 päättyneelle Nokian Maaseutuhelmet- hankkeelle. Nyt yhtenä tavoitteena tulee olemaan olemassa olevien pyöräilyreittien hyödyntämien ja niiden varrella sijaitsevien yritysten esiin nostaminen. Vanhala muistuttaa, että yritykset ovat tärkeässä roolissa elinvoimaisuuden vahvistamisessa, sillä kun yritys kehittyy ja voi hyvin, vahvistuu myös alueen elinvoimaisuus ja syntyy uusia työpaikkoja.
Lue lisää Kantrin yleishyödyllisistä kehittämishankkeista täältä: https://kantriry.fi/yhteisot/