Tekijä: Heidi Hallongren

Kun Leader Kantrin pitkäaikainen toiminnanjohtaja Kari Kylkilahti jäi eläkkeelle heinäkuussa, päättyi samalla lähes kolmen vuosikymmenen mittainen työura maaseudun kehittämisen parissa. Matkan varrelle mahtuivat Suomen EU-jäsenyyden alkuvuodet, kolme rahoituskautta, sadat hankkeet sekä laajat verkostot Suomessa ja maailmalla. Juttelimme Kari Kylkilahden kanssa kesällä 2026 uran vaiheista ja maaseudun kehittämisen muutoksista.

Kari Kylkilahti työskenteli maaseudun kehittämisen tehtävissä Pirkanmaalla 1990-luvun loppupuolelta lähtien. Lähes 20 vuotta tästä ajasta kului Leader Kantrin toiminnanjohtajana. Näkemystä maaseudun kehittämiseen ovat tuoneet myös opetustehtävät ja aktiviinen toiminta kotimaisissa aja kansainvälisissä verkostoissa.

Pitkän kokemuksensa perusteella Kylkilahti arvioi, että maaseudun kehittäminen on säilynyt vuosien aikana pitkältä samanlaisena, vaikka yhteiskunnalliset ilmiöt heijastuvatkin kehittämisen painotuksiin.

– Viime vuosien suurin teema on ollut varautuminen, kun ennen sitä esillä olivat ympäristöasiat. Ei ole liioittelua sanoa, että mikään muu yhteiskunnallinen aihe ei ole ollut näin näkyvästi esillä kuin varautuminen nyt. Hankkeita on käynnissä paljon, kiinnostus aiheeseen on suurta ja kyse on myös aidosti tärkeästä ja tarpeellisesta asiasta, hän pohtii.

Pirkanmaan Leader-ryhmät onnittelivat Karia eläkekahveilla kesällä 2026. Kättelemässä Seppo Tolvanen Leader PoKosta, vuoroaan odottaa Juha Vanhapaasto Leader Pohjois-Satakunnasta.

Sattuma johdatti maaseudun kehittämisen pariin

Maaseudun kehittämisen pariin Kari Kylkilahti päätyi hieman sattumalta. Hän valmistui Tampereen yliopistosta kauppatieteiden maisteriksi ja työskenteli valmistumisen jälkeen IT-alan yrityksissä myyntitehtävissä toistakymmentä vuotta. 1990-luvulla elämässä tuli kuitenkin vastaan tilanne, joka avasi kokonaan uuden suunnan.

– Olin puolitoista vuotta kotona hoitamassa kaksostyttäriäni. Huomasin Aamulehdessä ilmoituksen Tampereen yliopiston järjestämästä täydennyskoulutuksesta, jossa käsiteltiin EU-projektiosaamista. Hain ja pääsin mukaan koulutukseen.

Koulutuksen kautta hän sai harjoittelupaikan vastaperustetusta Pirkanmaan maaseudun kehittämisverkostosta vuonna 1999. Harjoittelu johti myös ensimmäiseen työpaikkaan maaseudun kehittämishankkeiden parissa.

Samaan aikaan Pirkanmaalla valmisteltiin ensimmäistä Leader-ohjelmaa.

– Se vaikutti kiinnostavalta. Menimme työkaverini Päivi Viherkosken kanssa Ahlmanin koululle kuuntelemaan, kun Airi Paananen ja Timo Hanhilahti esittelivät uutta ohjelmaa. Jo silloin liityin Leader Kantrin jäseneksi.

Onnittelemassa Anna Kulmakorpi ja Eliisa Vesisenaho Leader Pirkan Helmestä.

EU-tietopisteessä Bryssel tuli tutuksi

Työ kehittämisverkostossa jäi lopulta lyhyeksi, kun Kylkilahti sai kutsun vetämään maaseudun EU-tietopistettä Pirkanmaalle. Tietopiste toimi osana eurooppalaista Carrefour-verkostoa, jonka tehtävänä oli välittää tietoa EU:n tarjoamista mahdollisuuksista maaseudulle.

– Minusta tuli niin sanottu Carrefour-koordinaattori. Tehtäviini kuului muun muassa kouluttaa maaseudun toimintaryhmiä, eli Leader-ryhmiä, hakemaan EU-rahoitusta.

Työ vei usein Brysseliin ja toi mukanaan runsaasti kansainvälisiä kontakteja.

– Kävin ensimmäisen kerran Brysselissä työmatkalla kesällä 1999. Jossain vaiheessa siellä tuli käytyä kuukausittain, joskus jopa useammin.

Työnsä ohella Kylkilahti teki vuosien ajan myös opetustyötä. Hän opetti 2000-luvulla sivutoimisesti maaseudun kehittämistä ja projektinhallintaa Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa sekä luennoi EU-rahoituksesta eri oppilaitoksissa ja Tampereen yliopistossa.

– Opetustyö on aina ollut minulle mieluista. Siinä pääsee luomaan verkostoja ja saa samalla itsekin uusia ajatuksia. Ehkä vielä joskus päädyn takaisin opettamisen pariin.

Toiminnanjohtajaksi Kantriin

2000-luvun loppupuolella Kylkilahden tie vei paikallisen kehittämisen pariin Leader Kantriin, jossa hän aloitti toiminnanjohtajana lähes kaksikymmentä vuotta sitten. Kantrissa hänen ensimmäinen työparinsa oli Airi Paananen, jonka jälkeen kollegaksi hankeneuvontaan tuli Joanna Järvinen. Kylkilahden jäädessä eläkkeelle Kantrissa työskentelivät Heidi Hallongren, Salia Binaud, Johanna Möttönen ja Hanna Alanen.

– Olen ollut siinä mielessä onnellisessa asemassa, että olen saanut tehdä töitä monen osaavan ammattilaisen kanssa.

Viimeisinä vuosina Karin kollegoina Kantrissa työskentelivät Heidi Hallongren ja Salia Binaud (kuvassa) sekä Johanna Möttönen ja Hanna Alanen. Kuva: Pedro Noites.

Leader-toimintaa kasvavan kaupunkiseudun naapurissa

Kantri toimii Tampereen kaupunkiseudun maaseutualueilla. Sijainti yhden Suomen nopeimmin kasvavan kaupungin naapurissa on Kylkilahden mukaan tuonut toimintaan oman leimansa: se on maaseudun kehittäjäorganisaatiolle sekä mahdollisuus että haaste.

Kantrin on täytynyt rakentaa tunnettuuttaan ja ottaa asemansa alueella omalla tavallaan. Kylkilahden mukaan Kantrin tehtävänä esimerkiksi ollut toimia maaseudun äänenä alueellisessa kehittämisessä.

– Jos pysäyttäisi ihmisiä Tampereen Hämeenkadulla, aika monta saisi kysellä ennen kuin löytäisi jonkun, joka tuntee Kantrin. Harvemmin asutuilla alueilla paikallinen Leader-ryhmä tunnetaan aivan eri tavalla. Meillä on kuitenkin ollut tärkeä rooli maaseudun näkökulman esiin tuomisessa esimerkiksi maakunnallisessa valmistelussa.

Leader-toiminta on tarkoitettu ”Ihmisten kokoisille ideoille”, joita Kari Kylkilahti oli mahdollistamassa lähes 20 vuotta.

Menestystarinaa ei voi ennustaa

Leader-ryhmien toiminnan ytimessä on koko niiden olemassaolon ajan ollut yhteisölähtöinen kehittäminen.

Kuluvalla rahoituskaudella yritysrahoituksen merkitys on kuitenkin kasvanut, ja kiinnostus sitä kohtaan on lisääntynyt. Kylkilahden aikana Kantri on ollut mukana yli 500 yrityksen kehittämisessä.

– Kantrin sijainti näkyy yritystukien hakijoissa siten, että toimialat vaihtelevat paljon. Meiltä on haettu rahoitusta niin teollisuusroboteille kuin lomamökeillekin.

Kylkilahti näkee Leader-rahoituksen tärkeänä erityisesti uusien avauksien mahdollistajana. Samalla on hyväksyttävä, ettei kaikkien hankkeiden lopputulosta voi ennustaa etukäteen.

Vuosien varrella mieleen on jäänyt monia yritysten kasvutarinoita.

– Muistan hyvin, kun eräs nuori yrittäjä otti keskitalvella yhteyttä ja kertoi haluavansa perustaa suklaatehtaan Ylöjärven Suojärvelle. Kävin katsomassa tulevan tehtaan paikkaa, joka oli vanha navetta, ja mietin, voiko tästä tulla mitään.

Kantri päätti kuitenkin tukea hanketta.

– Hakijalla oli vahva tahto yrittää. Ensin rahoitettiin investointia ja myöhemmin kehittämistä. Yritys toimii siellä edelleen, yli 15 vuotta myöhemmin.

Juuri tällaisten yritysten kasvun seuraaminen on ollut Kylkilahden mukaan yksi työn palkitsevimmista puolista.

Verkostot olivat tärkeässä osassa Karin Kylkilahden työuralla. Eläkekahveilla onnittelemassa kävivät Sisä-Suomen elinvoimakeskuksen edustajat Petri Tallila (vas.), Hanna Manninen ja Julijana Ivanova.

Maaseutu tarvitsee uusia asukkaita

Kun Kylkilahti pohtii maaseudun tulevia kehittämisteemoja, nousee maaseudulla asuminen vahvasti esiin. Hän uskoo, että sen merkitys kasvaa jälleen lähivuosina.

– Oli hieman yllättävää, ettei kiinnostus hiipunut koronan päättymisen jälkeen. Tutkimustenkin mukaan maaseudulla asuminen kiinnostaa useampia suomalaisia kuin siellä tällä hetkellä asuu.

Yhtenä haasteena hän näkee asuntojen saatavuuden.

– Tyhjillään olevia rakennuksia on paljon myös Pirkanmaalla. Kysymys kuuluu, miten ne saataisiin palvelemaan maallemuuttoa.

Maaseudulle tarvitaan lähivuosina uusia asukkaita ja työvoimaa. Kylkilahden mukaan maaseudun vetovoimaan ja uusien tulijoiden houkuttelemiseen tulisi panostaa nykyistä enemmän.

– Kun katsoo väestön ikärakennetta, tuntuu väistämättömältä, että kansainvälisen työvoiman merkitys kasvaa tulevaisuudessa myös maaseutualueilla. On tärkeää, etteivät maaseutualueet eriytyisi liikaa kaupungeista.

Pitkän työuran jälkeen Kylkilahti jää eläkkeelle aikana, jolloin yhteiskunta muuttuu nopeasti ja uusia kehittämisteemoja nousee jatkuvasti esiin. Tulevaisuuteen hän suhtautuu silti luottavaisesti.

– Maaseudun kehittäminen muuttuu ajan mukana, mutta tarve sille ei ole kadonnut mihinkään. Perimmäinen tavoite on edelleen sama kuin yli 25 vuotta sitten ensimmäisessä Leader-ohjelmassa: elinvoimaisen maaseudun rakentaminen paikallisten ihmisten omista lähtökohdista.

Teksti ja kuvat: Laura Pekkala /Sisä-Suomen elinvoimakeskus

Kantrin johtokunta kokousti vuoden toiseksiviimeistä kertaa keskiviikkona 23.10.2024. Alkuvuoden hakemusvyöry on kesän jälkeen selvästi tasoittunut ja tämän kertaisessa kokouksessa käsiteltävänä oli kaikkiaan 12 hakemusta, joista puollettiin 11; 8 hanketukea, joista seitsemän pienhankkeita sekä 3 yritystukea. Yhteensä rahoitusta puollettiin 82 663 euron arvosta.

Tällä viikolla Hyrrä-järjestelmään tuli Kantrissa vireille rahoituskauden kahdessadas hakemus! Lukumäärä on suurinpiirtein aiempien rahoituskausien koko kauden hakemusmäärää vastaava, joten rahoituskauden 2023-2027 myötä tulleiden uusien tukimuotojen kysyntä on ollut todella suurta.

Tänä vuonna jaettavana on koko viisivuotisen rahoituskauden suurin vuosipotti 1,06 miljoonaa euroa. Tästä summasta on ennen vuoden viimeistä kokousta jäljellä 138 000 euroa. Käytettävissä on tällöin tarvittaessa toki jo ensivuodenkin potti.

Seuraavassa 3.12.2024 kokouksessa käsiteltävien hakemusten tulee olla jätettynä ja käsittelykunnossa Hyrrässä viimeistään 15.11.2024. Ota yhteyttä Kantrin henkilökuntaan, jos olet aikeissa jättää hakemuksen marraskuun puoliväliin mennessä.

Haku on jatkuva ja seuraavan kerran hakemuksia käsitellään helmikuussa 2025. Tähän kokoukseen käsittelyyn tulevat hakemukset tulee olla valmiina 12.1.2025 mennessä.

Joulukuun kokouksessa käsitellään myös Nuoriso-Leaderin vuoden viimeiden hakujakson hakemukset. Hakemuksia on käsitelty tähän mennessä jo ennätykselliset 40, joista rahoitusta on saanut 23 projektia. Rahaa on jäljellä vielä noin 5 000 euroa, joten nyt kannattaa hakea!

Kantri kurvaa jälleen Orivedelle! Jo kolmatta kertaa toteutuva kantrilaisten etäpäivä Oriveden kaupungintalolla on tänä syksynä tiistai 5.11. Tuttuun tapaan Kantrin porukan löytää toisen kerroksen kokoushuone 2:sta klo 10-15.

Oman hankeideansa tai hanke- ja yritystukiin liittyvien kysymysten kanssa voi saapua paikalle ilman ajanvarausta, mutta oman neuvonta-ajan varaaminenkin onnistuu osoitteesta info@kantriry.fi.

Tapaamisiin Orivedellä!

Kantrin johtokunta käsittelee saapuneita rahoitushakemuksia syksyllä 2023 kolmessa kokouksessa, joiden mukaisesti määritellyt valintajaksot ovat:

26.6.-1.9. –>Käsitellään 13.9.

2.9.-13.10. –>Käsitellään 25.10.

14.10.-30.11. –>Käsitellään 12.12.

Hakemusten on oltava valmiina sähköisessä hakujärjestelmässä Hyrrässä valintajakson loppuun mennessä, jotta ne voidaan ottaa käsittelyyn seuraavassa johtokunnan kokouksessa.

Huom. Hankkeet, joissa vaaditaan lupia, käsitellään johtokunnan kokouksessa vasta, kun luvat on myönnetty.

Muistattehan myös laittaa Suomi.fi-valtuudet kuntoon yhdistyksen sääntöjen ja yhdistysrekisterin tietojen mukaisten allekirjoitusoikeudellisten henkilöiden osalta. Mikäli yhdistyksen säännöissä edellytetään kahta allekirjoittajaa, tarvittavien valtuutuksien saaminen edellyttää virkailijavaltuuttamispalvelua. (Valtuuksista kannattaa valita kaikki kolme maaseutua koskevaa vaihtoehtoa).

Kun valtuutukset on kunnossa, asiointi ja hakemusten allekirjoitus Hyrrässä sujuu!

Pirkanmaan ELY-keskus järjestää EU:n maaseuturahoituksen hanke- ja yritystuista ajankohtaiswebinaarit elokuussa.

Maaseuturahoituksen uuden kauden 2023–2027 hanke- ja yritystuet ovat nyt haettavissa, joten hanketta suunnittelevien kannattaa tulla kuulolle. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia – ilmoittaudu mukaan!

Ensimmäinen webinaari keskiviikkona 16.8. klo 9-10 käsittelee yritystukia

Yritystukien ajankohtaiswebinaarissa yritysasiantuntijat Saija Selin ja Petri Tallila kertovat, mm. millaisia rahoitusmahdollisuuksia uusi kausi tuo mukanaan Pirkanmaan maaseudun yrityksille. Osallistujilla on mahdollisuus toimittaa ennakkokysymyksiä ilmoittautumisen yhteydessä.

Ilmoittaudu webinaariin lomakkeella: https://link.webropolsurveys.com/S/5B79971C4F3C7584

Webinaari järjestetään Teams-yhteydellä. Linkki lähetetään ilmoittautuneille tilaisuutta edeltävänä päivänä.

Toinen webinaari perjantaina 18.8. klo 9-10 käsittelee hanketukia

Hanketukien ajankohtaiswebinaarissa maaseudun kehittämisen asiantuntija, kehittämisvastaava Anne Värilä kertoo, mm. millaisia rahoitusmahdollisuuksia uusi kausi tuo mukanaan Pirkanmaan maaseudun yrityksille, yhteisöille, maaseudun asukkaille ja kehittäjille. Osallistujilla on mahdollisuus toimittaa ennakkokysymyksiä ilmoittautumisen yhteydessä.

Ilmoittaudu webinaariin lomakkeella: https://link.webropolsurveys.com/S/880CFAC81AC106EA 

Webinaari järjestetään Teams-yhteydellä. Linkki lähetetään ilmoittautuneille tilaisuutta edeltävänä päivänä.

Kantri palkkaa paikalliskehittäjän, ”hankeaktivaattorin”, kuukausipalkkaiseen toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Kantrilla sinua uudeksi työkaverikseen odottavat kaksi vakinaista työntekijää ja Kuha-Suomen kalatalousaktivaattori.

Työhön kuuluu osallistuminen mm. seuraaviin tehtäviin: neuvonta hankkeen haun ja toteutuksen eri vaiheissa, strategiasta tiedottaminen ml. some-viestintä, omien hankkeiden hallinnointi ja maksatukset, hakemusten käsittely ja arviointi, toiminnan seuranta, tilastointi ja raportointi sekä talouden hallintaan liittyvät tehtävät. Lopullinen työnkuva muodostuu osaamisen, kiinnostuksen ja tarpeiden mukaiseksi.

Sinulta edellytetään mm. seuraavia ominaisuuksia:

-olet kiinnostunut maaseudun kehittämisestä sekä maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksesta

-olet nopea oppimaan, innostunut ja innostava

-sinulla on hyvät vuorovaikutustaidot ja osaat kuunnella

-sinulla on sujuva kirjallinen ilmaisu

-osaat hyödyntää tietotekniikkaa ja sosiaalista mediaa

-sinulla on tehtävään soveltuva tutkinto, tai valmistut ihan pian

-puhut sujuvaa englantia, ruotsi ja muut kielet ovat eduksi ja olet kiinnostunut kansainvälisestä yhteistyöstä

-sinulla on ajokortti ja auto käytettävissäsi, sillä työ edellyttää liikkumista alueella

Kokemus Leader-ryhmän toiminnasta, erilaisten yhteisöjen kehittämisestä ja hanketyöstä sekä alueen tuntemus ovat eduksi.

Tehtävään valittavaan sovelletaan koeaikaa 4 kk. Tehtävään valittava tekee pääosin ns. toimintarahatyötä, mutta voi osa-aikaisesti osallistua myös muihin Kantrin tehtäviin. Tehtävässä on jonkin verran ilta- ja viikonlopputyötä. Osa työstä tehdään etänä.

Hae viimeistään 6.8.2023. Lisätietoja tehtävästä antaa toiminnanjohtaja Kari Kylkilahti, p. 040 707 1470 / kari.kylkilahti@kantriry.fi

26.6. – 16.7. välisenä aikana jätä soittopyyntö tekstiviestillä tai sähköpostilla.

EU:n maaseuturahoituksen 2023–2027 yritys- ja hanketukien haut on alkaneet. Nyt haettavissa ovat kaikki yritystukimuodot sekä hanketuista yhteisöjen investoinnit, koulutus- ja tiedotushankkeet sekä valtaosa yhteistyöhankkeista. Loput hanketukimuodoista tulee hakuun syksyllä 2023. Silloin käynnistyvät esimerkiksi laajakaistahankkeiden ja pienhankkeiden haut.

Yritys- ja hanketuissa on jatkuva haku, mutta Pirkanmaan ELY-keskus ja paikalliset Leader-ryhmät valitsevat rahoitettavat kohteet valintajaksojen mukaan. Kantrin ensimmäinen valintajakso päättyy perjantaina 1.9. ja hakemukset käsitellään 13.9.2023

Tukea voi hakea vain sähköisesti Ruokaviraston Hyrrä-asiointipalvelussa. Tukien päätöksenteko ja maksaminen alkavat vaiheittain syksyn 2023 aikana.

Maaseudun yritystuilla mahdollistetaan kehittämistä ja kokeiluita

Kaudella 2023–2027 maaseudun yritystukea voivat hakea mikro- ja pienyritykset, keskisuuret yritykset, monialaiset maatilat tai pääsääntöisesti vähintään 18-vuotiaat henkilöt. Yritys voi olla uusi tai toimiva.

Tukitoimenpiteet ja tukien kokoluokat vaihtelevat riippuen haettavasta tuesta, yrityksen koosta, hankkeen sisällöstä ja tukialueesta. Maaseudun yritystukia voi hakea, mikäli yritystoiminta kohdistuu maaseutualueelle. Tuettavalta toiminnalta ei pääsääntöisesti vaadita maatilakytköstä. Tukea voidaan myöntää myös keskisuurten maataloustuotteita jalostavien yritysten investointeihin.

Maaseudun yritystukimääritelmässä 95 prosenttia Suomen pinta-alasta on maaseutua. Pirkanmaan hyväksytty maaseutualue kattaa lähes koko maakunnan alueen, pois lukien Tampereen kaupunkiseudun sisempi kaupunkialue. Yrityksesi sijainnin tukialueella voit tarkistaa täältä: Pirkanmaan tukikelpoinen maaseutualue 2023–2027.

Yrityksille tuttuja ja uusia tukimuotoja

Maaseudun yritystukia voi edellisen kauden tapaan hakea yritystoiminnan käynnistämiseen, kehittämiseen ja investointeihin. Tukea voi edelleen hakea ELY-keskuksesta tai Leader-ryhmästä, mutta molemmilla tahoilla on uudella kaudella käytössään osittain oma tukivalikoimansa. Leader-ryhmien rahoitus painottuu erityisesti aloittaviin yrityksiin ja alle viisi henkilötyövuotta työllistäviin yrityksiin.

ELY-keskuksen kautta voi hakea yrityksen investointitukea aineellisiin ja aineettomiin investointeihin. Investointitukea voi hakea esimerkiksi uusiin ja käytettyihin koneisiin ja laitteisiin, rakentamiseen sekä aineettomiin investointeihin, kuten patentteihin ja lisensseihin. Investoinnin taloudellisia ja teknisiä edellytyksiä selvittävä investoinnin toteutettavuustutkimus on haettavissa tällä kaudella vain ELY-keskuksesta.

ELY-keskuksesta haettavina uusina tukimuotoina ovat kehittämisavustus, jolla tuetaan asiantuntijapalveluiden hankkimista yrityksen eri kehittämisvaiheissa sekä maatiloille suunnattu maatalouden ulkopuolisen yritystoiminnan käynnistystuki. ELY-keskuksen yritystukia voi hakea monelle toimialalle ja esimerkiksi uusiutuvan energian tuotantoon ja jakeluun sekä maataloustuotteiden jalostukseen ja elintarvikevalmistukseen liittyen.

Leader-ryhmistä voi hakea yrityksen investointitukea aineellisiin ja aineettomiin investointeihin. Uusi investointituen muoto on Leader-tuki energiainvestointeihin, jolla tuetaan esimerkiksi yrityksen energiamuodon vaihtamista uusiutuvaan energiaan (vain harvaan asutuille ja ydinmaaseutu). Leader-ryhmien tukivalikoimassa on myös monipuolisesti käynnistys- ja kehittämistukia, joita voi hakea yritystoiminnan kokeiluun, käynnistykseen, suunnitteluun, kehitykseen tai omistajanvaihdokseen.

Leader-tukia suunnataan uusille toimiville yrityksille sekä koko- että osa-aikaiseen yritystoimintaan. Uutena tukimuotona Leader-ryhmillä on myös maatalouden kokeilutuki, jota voidaan myöntää uudenlaisen maataloustoiminnan kokeiluihin, esimerkiksi uusien liikeideoiden testaukseen.

Hanketuissa painotetaan ympäristö- ja ilmastotoimia

Hanketuilla voidaan rahoittaa edellisen ohjelmakauden tapaan koulutus-, tiedonvälitys- ja yhteistyöhankkeita, kylien ja elinkeinojen kehittämistä, yleishyödyllisiä investointeja ja laajakaistarakentamista. Myös alueiden väliset ja kansainväliset hankkeet sekä yritysryhmähankkeet ovat edelleen mahdollisia. Tukea on mahdollista saada myös koulutus-, tiedonvälitys ja yhteistyöhankkeisiin. Myöhemmin alkusyksyllä avautuvat haut laajakaistainvestointeihin, pienhankkeisiin, EIP-hankkeisiin sekä alueiden välisiin ryhmähankkeisiin. 

Pirkanmaan ELY-keskuksen rahoitus kohdennetaan uudella kaudella 2023–2027 pääsääntöisesti alueellisesti vaikuttavien ja maakunnan laajuisesti toimivien hankkeiden rahoitukseen ja laajakaistainvestointeihin. Uusina toimenpiteinä hanketuissa ovat älykkäät kylät, viljelijäryhmien hankkeet ja alueelliset innovaatioryhmät (EIP). Älykkäät kylät ovat maaseutuyhteisöjä, jotka kehittävät yhteistyöhankkeissa älykkäitä ratkaisuja paikallisiin haasteisiin.

Aiemmin käytössä olleen yritysryhmähankkeen rinnalle tulee uutena tukimuotona viljelijäryhmähanke. Yritysryhmä- ja viljelijäryhmähankkeet ovat yhteistyöhankkeita, joissa ryhmä yrittäjiä tai viljelijöitä kehittävät toimintaansa sekä yhteisillä kehittämistoimenpiteillä että yritys- tai maatilakohtaisesti. Näiden lisäksi uutena välineenä tukivalikoimaan tulee myös valmisteluraha tiettyjen enemmän valmistelua vaativien hankkeiden valmisteluun.

Leader-rahoitusta kohdennetaan paikalliseen kehittämiseen. Leader-ryhmät voivat rahoittaa yleishyödyllisten investointien sekä koulutus-, tiedonvälitys- ja yhteistyöhankkeiden lisäksi myös pienhankkeita. Pienhanke on kehittämisessä ja investoinneissa uusi, hallinnollisesti kevyempi tukimuoto.

Pirkanmaan maaseudun keskeiset kehittämistarpeet kohdistuvat alkutuotannon kestävyyden ja kannattavuuden parantamiseen, yrittäjien osaamistason nostamiseen ja maakunnallisen ruokajärjestelmän kestävään kehittämiseen. Lisäksi maaseudun yrittäjyyttä tulee edistää palvelutuotannon kehittämiseksi ja työllisyyden edistämiseksi. Maaseudun vetovoimaisuutta kohennetaan digitaalisten ja ympäristön kannalta kestävien ratkaisujen varaan. Pirkanmaalla tuetaan nuorten yrittäjyyttä, vaikuttamismahdollisuuksia ja sukupolvenvaihdoksia. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, bio- ja kiertotalouden edistäminen ja digitalisaatio ovat läpileikkaavia teemoja.

Hyrrä uudistuu – asiointi täysin sähköistä

Hanke- ja yritystukia haetaan ELY-keskuksesta ja Leader-ryhmistä uudistuneen Hyrrä-asiointipalvelun kautta. Jatkossa hakemuksen voi tehdä vain sähköisesti.

Hakemukset käsitellään valintajaksoittain

Yritys- ja hanketukia on mahdollista hakea jatkuvasti ja hakemukset otetaan ELY-keskuksessa käsittelyyn valintajaksojen päättymisen jälkeen.

Hankkeen toteuttamisen saa aloittaa omalla riskillä, kun hakemus on tullut Hyrrä-asiointipalvelussa vireille. Jos tuettava toimenpide edellyttää viranomaislupaa, tuen myöntämisen edellytys on luvan esittäminen.

Leader Kantri ja Pirkanmaan ELY-keskus neuvovat tukien hakemisessa ja Hyrrä-järjestelmän käytössä. Ennen tukihakemuksen jättämistä on suositeltavaa ottaa yhteyttä ja kertoa hankeideasta tai tarpeesta.

Lisätietoja tukiehdoista ja Hyrrä-asiointipalvelusta

www.ruokavirasto.fi/tuet

https://hyrra.ruokavirasto.fi

Lue Pirkanmaan Ely-keskuksen koko tiedote (21.6.2023)

Lempäälän Museoraitin Aittakahvilan 4H-yrittäjät saivat vuoden 2022 parhaalle Nuoriso-Leader-hankkeelle myönnettävän Kannustuspalkinnon. Kannustuspalkinnon saajan valitsi Kantrin johtokunta kaikkien vuonna 2022 rahoitusta saaneiden projektien joukosta.

Nuoret 4H-yrittäjät käynnistivät viime vuonna kahvilan toiminnan ja pyörittivät sitä ammattitaitoisella ja reippaalla otteella, mikä teki johtokuntaan vaikutuksen.

Kantri rahoitti vuonna 2022 kaikkiaan 23 Nuoriso-Leader-projektia, ja tänä vuonna kiinnostus jatkuu vähintään yhtä kovana.

Kantrin vuosikokouksessa 16.5.2023 vuoden 2022 hankkeena päätettiin palkita Narvan Kyläpanimon hanke, jossa hankittiin ja kunnostettiin yritykselle uudet toimitilat sekä hankittiin uudet tuotantolaitteet kapasiteetin suurentamiseksi. Samalla toimintaa laajennettiin matkailupalveluihin.

Keskiviikkona 7.6. pääsimme yrittäjien kesäkiireiden keskellä ojentamaan tunnustuksen Narvan Kyläpanimon energiselle yrittäjäkaksikolle Maija Huttuselle (oik) ja Sara Vallille hienosti remontoidussa Kyläbistrossa. Narvan pian sata vuotta täyttävä vanha Osuusmeijeri on kokenut suuria muutoksia ja lisää on luvassa.

Oli mahtava kuulla sekä kaksikon uusista suunnitelmista että palkitun Leader-hankkeen vaikutuksista laajemmin Narvan kylällä. Lähitienoilla on havaittu yrittäjäkaksikon mukaan selvää vilkastumista, kylä on herännyt suunnittelemaan monenlaisia uudistuksia ja projekteja. Heitä ajaakin eteenpäin halu pitää Narva elävänä, ja seudun vahva hyvä talkoohenki luo tähän hyvän pohjan.

Vuoden hanke-tunnustus kertoo Maijan ja Saran mukaan siitä, että ulkopuolisin silmin katsottuna heidän ideansa nähdään hyvänä ja se antaa yrittäjille energiaa jatkaa eteenpäin. Myös asiakkailta ja paikallisilta saadut kiitokset ovat tuntuneet hyvältä. Leader-rahoituksen he totesivat olleen merkityksellinen ylipäätään hankkeen onnistumiselle, koska tuen saamisen jälkeen myös Finnvera ja pankki lähtivät mukaan projektiin.

Kaksikko puhuu maaseudun boheemista noususta, joka Narvassa ja sen ympäristössä on nähtävissä. Etenkin Osuusmeijerin vieressä virtaava joki on saanut heidät mietteliäiksi ja sen tuoma lisäarvo halutaan tulevaisuudessa hyödyntää ja päästää joki oikeuksiinsa. Ensimmäinen askel otetaan tulevana kesänä, kun rantaan valmistuu laituri. Jatkossa Narvan palveluiden ääreen ja Kyläbistron uudelle terassille voi poiketa myös veneilyn lomassa.

Maaseudun yritys- ja hanketukien haut EU-rahoituskaudelle 2023–27 avautuvat vaiheittain tämän vuoden aikana. Hakemukset tehdään Hyrrä-asiointipalvelussa, joka on uudistunut käyttöliittymältään uudelle EU-rahoituskaudelle. Uudistunut asiointipalvelu ohjaa ja opastaa hakemuksen teossa aiempaa enemmän.  Tukien haku on jatkuva, mutta hakemukset ratkaistaan valintajaksoittain. Valintajaksot julkaistaan ruokavirasto.fi-sivustolla.

Tukia haetaan ELY-keskuksista ja paikallisista Leader-ryhmistä, jotka myös neuvovat tukien hakemisessa.

Hanke- ja yritystukien haku käynnistyy kesällä

Suurin osa yritys- ja hanketukien hauista käynnistyy tämänhetkisen arvion mukaan kesäkuun 2023 loppupuolella. Ruokavirasto tiedottaa, kun hakujen alkamisen ajankohdat tarkentuvat.

Hanketukien hauista aukeavat yhteisöjen investoinnit, koulutus- ja tiedotushankkeet sekä valtaosa yhteistyöhankkeista. Yritystuista hakuun tulevat yritysten investointituet ja ELY-keskuksista haettavat yritysten kehittämistuet.

Yritys- tai hanketukihakemusta tehdessään hakijan on valittava kustannusmalli ja tuen maksutapa, jonka mukaan kustannusarvio laaditaan ja maksua haetaan. Sopivin kustannusmalli ja tuen maksutapa riippuu tuen kohteesta. Ensimmäisessä vaiheessa voi valita ainoastaan tosiasiallisiin kustannuksiin perustuvan mallin ja hanketuissa lisäksi myös osittain laskennallisiin kustannuksiin perustuvan mallin (flat rate). Syksystä 2023 lähtien yritys- ja hanketukien maksuvaihtoehdot täydentyvät tuotosperusteisella (kertakorvaus) tuen maksutavalla.

Syksyllä lisää tukia hakuun

Syksyllä 2023 haettavaksi tulevat muut hanketukimuodot, esimerkiksi laajakaistahankkeet, alueiden väliset ryhmähankkeet ja pienhankkeet.

Tukien päätöksenteko ja maksaminen alkavat vaiheittain syksyn 2023 aikana.

Hanketta kannattaa suunnitella jo ennen haun alkamista

Tuenhakijoiden kannattaa aloittaa hankkeensa suunnittelu jo ennen haun alkamista. Lisätietoja tuen ehdoista ja tukimuodoista voi kysyä alueellisilta ELY-keskuksilta ja Leader-ryhmiltä. Tietoja tuista löytyy myös osoitteesta www.maaseutu.fi.

Maaseudun yritystukia voivat hakea maaseudulla sijaitsevat pienet ja keskisuuret yritykset. Hanketukia voivat hakea julkis- ja yksityisoikeudelliset yhteisöt, kuten yhdistykset, järjestöt, oppilaitokset ja kunnat. Maaseudun yritys- ja hanketuet rahoitetaan EU:n maaseuturahastosta ja kansallisista varoista.

Lisätietoja tuenhakijalle: www.maaseutu.fi